Lasten ruoka-aineallergioiden siedätyshoito todennäköisesti yleistyy
Pienellä osalla lapsista ruoka-aineallergia jatkuu pitkälle kouluikään. Ruoka-allergian ainoana hoitomuotona on ollut tähän asti allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen ja sietokyvyn kehittymisen odotus. Nyt kouluikäisten lasten siedätyshoidosta on saatu hyviä kokemuksia.
Kouluikäisten lasten ruoka-aineallergioiden siedätyshoito todennäköisesti yleistyy tulevaisuudessa, sillä tulokset hoidosta ovat olleet rohkaisevia. Potilaiden elämänlaatu paranee, sillä he pystyvät käyttämään keskeisiä ruoka-aineita ja jatkuva pelko vahingossa altistumisesta vähenee.
– Hoitomuodosta on toistaiseksi vähän kokemusta. Siedätyshoitoa pitää antaa paikoissa, joissa on hyvää allergologista osaamista. Siedätyshoito sisältää myös riskejä, erityisesti vaikeaa IgE-välitteistä ruoka-aineallergiaa sairastavien kohdalla, kertoo erikoislääkäri Mikael Kuitunen HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta.
Ruoka-aineallergia on pienillä lapsilla tavallinen vaiva, ja sen ennuste on hyvä: esimerkiksi maitoallergiasta on toipunut 3 vuoden ikään mennessä kolme neljäsosaa ja 5-vuotiaista melkein 90 prosenttia. Pienellä osalla lapsista ruoka-aineallergia jatkuu pitkälle kouluikään. Ruoka-allergian ainoana hoitomuotona on ollut tähän asti allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen ja sietokyvyn kehittymisen odotus.
– Tämä välttäminen on hankalaa ja vaikuttaa koko perheen elämänlaatuun. Se voi vaikuttaa kielteisesti lapsen käyttäytymiseen ja itsenäistymiseen, Kuitunen toteaa.
Myös vaikeaa maitoallergiaa on onnistuttu siedättämään
Saksalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin yli 40 maito- tai muna-allergista lasta siedätyshoitoa saaneiden ryhmään tai seurantaryhmään, joka jatkoi välttämisruokavaliota. Iältään lapset olivat puolesta vuodesta 10-vuotiaisiin, ja heidän diagnoosinsa varmistettiin kaksoissokkoutetulla ruoka-ainealtistuksella. Siedätyshoito aloitettiin µg-määristä ja annosta suurennettiin 2,5 dl:aan tai puoleen kananmunaan. Siedätyshoito kesti noin 7 kuukautta.
– Kaksi kolmasosaa lapsista hyötyi siedätyshoidosta, kun taas yksi kolmasosa oli kehittänyt sietokyvyn välttämisruokavaliolla, Kuitunen sanoo.
Myös hyvin vaikeaa maitoallergiaa on onnistuttu siedättämään. Hoidon ensivaihe on toteutettu sairaalassa ensiapuvalmiudessa.
– Siedätyshoidon ja sietokyvyn kehittymisen mekanismeista ei ole saatu vielä paljon valaistusta tutkimuksissa. Näyttää toistaiseksi siltä, että ruoka-aineen jatkuva käyttäminen on ainakin osalle siedätyshoidossa olleista lapsista edellytys sietokyvyn ylläpitämiseksi, Kuitunen mainitsee.
Ulla Toikkanen
