Mitä seuraa lapsuuden syövän jälkeen?

Lasten selviytymistä aikuisuudessa tutkitaan parhaillaan aktiivisesti.

Dosentti Arja Harila-Saari Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo kuitenkin, että lapsisyöpäpotilaiden pitkäaikainen seuranta on tarpeen.

- Kaikkia myöhäisiä haittavaikutuksia ei tunneta, Harila-Saari toteaa.

Lasten selviytymistä aikuisuudessa tutkitaan parhaillaan aktiivisesti. Harila-Saaren tutkimuksen mukaan lapsena syövän sairastaneet pärjäävät koulussa yhtä hyvin kuin terveet lapset.

- Syöpä ei näyttänyt vaikuttavan koulumenestykseen.

- Poikkeuksen muodostavat lapset, jotka ovat saaneet hoitoja aivokasvaimen vuoksi. Aivojen sädehoito aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Sen takia sädehoidon käytöstä on luovuttu alle kolmivuotiailla. Uudessa leukemian hoitokaaviossa aivojen sädehoidosta on luovuttu kokonaan. Sen sijaan pahanlaatuisten aivokasvainten hoidossa sädehoito on välttämätöntä, Harila-Saari sanoo.

Toteutuneiden hoitojen seurauksia arvioitava

- Elämän laadun kysymykset korostuvat tulevaisuudessa syövän hoidossa ja Syöpäsäätiön kautta olemme pystyneet rahoittamaan tätä tutkimusta, kertoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio.

- Kun syövästä selviytyneiden määrä kasvaa, on välttämätöntä selvittää, kuinka hoito toteutetaan mahdollisimman vähäisin myöhäishaitoin. Tarvitsemme sekä rekisteritietoa, käytännön hoitotyötä tekevien kokemusta ja psykososiaalisen tutkimuksen tuomaa yhteistietoa.

Vuonna 2006 sairastui 162 lasta

Suomen Syöpärekisterin mukaan 2006 Suomessa syöpään sairastui 162 alle 14-vuotiasta lasta. Yleisin syöpä sekä pojilla että tytöillä oli leukemia, johon sairastui 57 lasta. Toiseksi yleisin ryhmä oli aivojen ja hermoston kasvaimet.

Lasten syöpien määrä on pysynyt vakiona. Sen sijaan kuolleisuus laski voimakkaasti 1970-luvulla. Suomessa lapsisyöpäpotilaista paranee 75-80 prosenttia.

Vaikka hoitotulokset ovat hyvät, lapsen sairastuminen aiheuttaa aina stressitilanteen koko perheessä.