Ajan­kohtai­sta

Puheet HUS:n viilaamisesta vaihtuivat pilkkomiseen

HUS:n toimitusjohtaja Kari Nenonen sanoo ottavansa vakavasti Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen avauksen sairaanhoitopiirin paloittelusta. Sairaanhoitoalueiden johtajat haluavat yhteyden HUS:iin säilyvän.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistajakunnat ovat vaatineet lisää omistajaohjausta läpi sairaanhoitopiirin lyhyen historian. Tuoreimman Kuntalehden haastattelussa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo, että koko sairaanhoitopiiri voitaisiin viipaloida nykyisten sairaanhoitoalueiden mukaisesti viideksi yksiköksi.

Tämä antaisi Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueille ja HYKS-sairaanhoitoalueelle vapauden päättää siitä, miten ne järjestävät ja hallinnoivat hoitoa omalla alueellaan.

HUS:n toimitusjohtaja Kari Nenonen tulkitsee, että Pajunen peräänkuuluttaa keskustelunavauksessaan nykyistä vahvempaa omistajaohjausta. Hän uskoo, että kuntatalouden kurjistuessa omistajien kiinnostus erikoissairaanhoidon järjestämisen tavoista tulee lisääntymään entisestään.

Sittenkin terveydenhuoltoalueita?

Kari Nenonen uskoo, että keskustelu terveydenhuoltoalueista tulee palaamaan HUS:iin. Lähierikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja ainakin osittain sosiaalihuollon järjestämisestä HUS:n sairaanhoitoalueilla kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteisten liikelaitoksen suojissa selvitettiin vuoteen 2007 saakka.

Hankkeet kariutuivat kuntien haluttomuuteen päästää perusterveydenhuoltoa otteestaan. HUS:n hallitus linjasi osaltaan, ettei erikoissairaanhoitoa tule jakaa usean organisaation käsiin.

– Terveydenhuoltolaki lähtee siitä, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintaa tulee madaltaa. Tässä työssä sairaanhoitopiiriä tulee tarkastella kokonaisuutena. En kuitenkaan lähde ennakoimaan, mitä hallinnollisia ratkaisuja tullaan tekemään, Nenonen sanoo.

Sairaanhoitoalueiden johto pysyttelisi HUS:ssa

Sairaanhoitoalueiden johtoa piirin pilkkominen epäilyttää.

– Siinä menisi paljon hyvää pesuveden mukana, kuten erikoislääkärikoulutus ja yliopistoyhteys. Yhteistyö HYKS:n kanssa toimii hyvin, Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen empii.

Kekkonen arvioi, että HUS:n reuna-alueiden työnsarkasta käytävä keskustelu kiihtyy terveydenhuoltolakiesityksen lähestyessä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitojen kaatuminen lisää terveyskeskuksien ja aluesairaaloiden yhteisiä tehtäviä.

– Terveydenhuoltoalue voisi toimia joko yhteistyössä HUS:n kanssa tai osana sitä. Itselläni on sellainen käsitys, että sairaanhoitopiirien määrää oltaisiin kuitenkin ennemmin vähentämässä kuin lisäämässä, Kekkonen toteaa.

Myöskään Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmberg ei innostu sairaanhoitopiirin pilkkomisesta. Hän huomauttaa, että ainakin Länsi-Uudenmaan alue on liian pieni terveydenhuoltolain mukaiseksi terveyspiiriksi.

– Jos itse saisin päättää, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto olisivat samassa järjestelmässä, josta olisi selvä napanuora HUS:iin.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari sanoo, että hänelle jää tässä vaiheessa epäselväksi se, miten HUS:n pilkkominen helpottaisi potilaiden hoitamista.

– Samat asiat jotka pitää ratkaista yhteistoiminnassa HUS:n sisällä, tulisi ratkaista myös HUS:n ulkopuolella. Yhteisten tietojärjestelmien ja lukuisten liikelaitosten perustamisen jälkeen sairaanhoitopiirin purkamisessa kuluisi käytännössä vuosia, Saari sanoo.

Hän sanoo olevansa vahvasti terveydenhuoltoalueiden puolella.

– Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pitää saada oleellisesti lähemmäksi toisiaan palveluketjujen kehittämiseksi. Tätä keskustelua tullaan käymään joka tapauksessa terveydenhuoltolain myötä.

Juha-Pekka Honkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030