Syövän myöhäishaittoja jäljitettävä nykyistä paremmin
Lapsena syövän sairastaneille pitäisi luoda seurantajärjestelmä myöhäishaittojen varalle, ehdottaa dosentti, lastenhematologi Arja Harila-Saari.
Lapsena syövän sairastaneille pitäisi luoda seurantajärjestelmä myöhäishaittojen varalle, ehdottaa dosentti, lastenhematologi Arja Harila-Saari. Valtaosa lapsena syövän sairastaneista pärjää elämässä hyvin, mutta haasteita ja vaikeuksiakin on.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa kutsuttiin lapsena leukemian tai aivokasvaimen sairastaneita nuoria aikuisia myöhäisjälkitarkastukseen, jossa lääkärintarkastuksen lisäksi tehtiin aivojen magneettikuvaus, neuropsykologiset testaukset ja elämänlaatukysely. Syöpähoitojen päättymisestä oli tuolloin kulunut aikaa noin 20 vuotta.
– Myöhäisjälkitarkastus osoitti, että syöpähoidoissa on sellaisia myöhäishaittoja, joista emme välttämättä ole aiemmin tienneet, Arja Harila-Saari kertoo.
Sädehoidon saaneet kärsivät tavallista enemmän metabolisesta oireyhtymästä ja hormonihäiriöistä. Heillä oli jonkin verran myös toisia syöpiä. Monien sädehoidettujen aivoista löydettiin meningioomakasvaimia.
Hyvää elämää vaivoista huolimatta
– Suurin osa meillä leukemiahoitoja saaneista ei ole systemaattisen seurannan piirissä, eivät edes sädehoidetut. Heidät on siirretty oman terveyskeskuksen vastuulle. Ei voi olettaa, että terveyskeskuslääkäri olisi perehtynyt lapsen syöpähoitojen haittoihin, pohtii Harila-Saari.
Jälkitarkastus voisi hänen mielestään olla vaikkapa viiden vuoden välein. Olisi myös tärkeää luoda paikka, johon voisi ongelmien tullen ottaa yhteyttä. Valtaosa lapsena syövän sairastaneista selviää peruskoulusta normaalisti. Aivojen sädehoito voi kuitenkin tuoda oppimisvaikeuksia, jotka vaikeuttavat ammatin hankkimista. Siksi tutkimukseen osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta päästä heitä varten räätälöityyn ammatilliseen kuntoutukseen.
– Kun ymmärrämme, mistä oppimisvaikeudet johtuvat, on auttaminen helpompaa. Lapsena rankkoihin syöpähoitoihin joutuneilla voi olla syrjäytymisriski, sanoo psykologi Marika Harila.
– Toisaalta elämänlaatukyselystä selvisi, että he kokevat oman elämänlaatunsa hyväksi. Harila valmistelee väitöstutkimusta syövästä parantuneiden nuorten elämänlaadusta, kuntoutuksesta ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta.
Harva jää enää luokalleen
Ensimmäiset lapsuuden syövästä selvinneet ovat nyt viisikymppisiä. Heidän vointinsa tutkiminen auttaa kehittämään nykyisten syöpäpotilaiden hoitoa. OYS:ssa lääkärit, sairaanhoitajat ja erityistyöntekijät miettivät syöpähoidoissa olevien lasten kuulumisia kerran kuussa kokoontuvassa psyksos-tiimissä. Koulunkäyntiin kiinnitetään nykyään aiempaa enemmän huomiota. Syöpään sairastunut lapsi joutuu olemaan pois omasta koulustaan keskimäärin vuoden. Harva jää kuitenkaan luokalleen, sen takaavat oma opetussuunnitelma, kotiopetus ja sairaalakoulu.
– Lapsille on henkisesti todella tärkeää pysyä oman luokkansa tahdissa, kertoo kuntoutushoitaja, sairaanhoitaja Jaana Martin.
Anne Seppänen
