Väitös: Lääkärivaje pakotti priorisoimaan
Lääkärivajeella on ollut yllättäviä vaikutuksia terveyskeskuksissa, todetaan Ulla Saxénin väitöstutkimuksessa.
Suomalaiset terveyskeskukset toimivat kohtuullisesti lääkärivajeesta huolimatta, toteaa LL Ulla Saxén väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan perjantaina 27.2. Turun yliopistossa.Saxén totesi tutkimuksessaan, että lääkärivajeella on osittain myös myönteisiä vaikutuksia terveyskeskusten toiminnalle, koska sen myötä toimintoja järjestetään aktiivisesti uudelleen ja tehtäviä priorisoidaan.
Lääkärivajeen merkityksestä terveyskeskusten toiminnalle ja henkilökunnan työtyytyväisyydelle ei juurikaan ole aikaisempia tutkimustuloksia. Suomen terveyskeskusten toimintaa on vuosia vaikeuttanut lääkärivaje, jota on pyritty helpottamaan muun muassa lääkärikoulutusmääriä lisäämällä, panostamalla nuorten lääkärien ohjaukseen sekä uudelleen jakamaan työtehtäviä terveyskeskusten työntekijäryhmien välillä.
Henkilökunta on hyvin motivoitunutta
Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskuksissa toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että terveyskeskusten henkilökunta on enimmäkseen työhönsä motivoituneitta ja tyytyväistä. Lääkärivajeella oli vain vähäisiä vaikutuksia terveyskeskushenkilökunnan työviihtyvyyteen, mutta se lisäsi henkilöstön tyytymättömyyttä koko terveyskeskuksen johtamistapaan.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että heidän työpaikkansa tarjoamat palvelut ovat laadultaan korkeatasoisia, mutta määrältään riittämättömiä. Lääkärivaje vähensi tyytyväisyyttä palvelujen laatuun.
Työpaikan toimintaa kehitettiin eniten kaikkein lievimmän (täyttämättömiä virkoja alle 5 %) ja vaikeimman (täyttämättömiä virkoja yli 40 %) terveyskeskuslääkärivajeen terveyskeskuksissa. Jatkuvat muutokset ja toisarvoiset työt kuormittivat eniten niissä terveyskeskuksissa, joissa lääkäritilanne oli hyvä.
Vaikeimman lääkäritilanteen terveyskeskuksissa oltiin tyytyväisimpiä työyhteisön työnjakoon ja jatkuvat muutokset kuormittivat harvoin. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että terveyskeskusten henkilöstöllä on kiinnostusta laajentaa ja syventää tehtäväkuvaansa sekä myös kouluttautua sitä varten.
Tutkimukseen osallistui 1438 Satakunnan ja Varsinais-Suomen terveyskeskusten potilastyössä olevaa työntekijää.
