Tutkintalautakunta: Jokelan koulusurmaaja ei saanut riittävää hoitoa
Lukiolaispojalle määrättyjä lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille.
Koulusurmien tekijä ei saanut mielenterveyden häiriöönsä kaikilta osin riittävää hoitoa ja seurantaa, toteaa valtioneuvoston asettama Jokelan koulusurmien tutkintalautakunta raportissaan.
Lukiolaispojalle määrättyjä lääkkeitä ei yleensä suositella nuorille, koska ne voivat ilmeisesti yksittäistapauksissa lisätä aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Tekijälle olisi tullut tehdä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, jotta olisi voitu seurata hänen tilannettaan ja arvioida tarvittavia tukitoimenpiteitä.
Nuorten ahdistusta ja mielialahäiriöitä koskevia hoitosuosituksia tulisi täsmentää siten, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyö olisi sujuvaa ja nuori saisi mahdollisimman hyvän hoitokokonaisuuden. Lisäksi nuorten masennuslääkehoitoa varten tulisi laatia nykyistä yksityiskohtaisemmat ohjeet.
Jokelan koulusurmien tekijän syrjäytyminen oli erityislaatuista, mikä oli seurausta useista osatekijöistä. Keskeiset mahdollisuudet syrjäytymisen ehkäisyyn on perheillä, kasvatuksella ja kouluyhteisöillä, mutta myös muulla yhteiskunnalla, toteaa tutkintalautakunta raportissaan.
Tutkintalautakunta esittää 13 suositusta koulusurmien todennäköisyyden vähentämiseksi ja niiden aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Useat suositukset liittyvät syrjäytymisen ehkäisyyn mm. kehittämällä oppilas- ja opiskelijahuoltoa, mielenterveystyötä ja kiusaamisen ehkäisyä.
Jokelassa 7.11.2007 tapahtuneet koulusurmat olivat monisyinen tapahtuma ja tahallinen rikollinen teko, joka oli murhan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla suunnitelmallinen. Lukiolainen ampui koulukeskuksessa kahdeksan henkilöä ja itsensä. Hän yritti myös sytyttää tulipalon, mutta ei siinä onnistunut.
Koulusurmia ennaltaehkäisevään työhön ei ole tutkintalautakunnan mukaan löydettävissä vain yhtä tai kahta toimenpidettä, vaan on toteutettava samanaikaisesti useita ratkaisuja. Lautakunta esittääkin useita toimia muun muassa koululaishuollon kehittämiseksi, internetin valvomiseksi ja rikoslain kehittämiseksi.
