Terveysmenot jopa tuplaantuvat maan eri kolkissa
Sysmässä palvelumenot olivat 35 prosenttia pienemmät ja Utsjoella 35 prosenttia suuremmat kuin Manner-Suomessa keskimäärin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuntien panostukset terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin vaihtelevat asukasta kohti jopa 30–50 prosenttia, kun palvelumenot suhteutetaan kuntalaisten tarpeisiin.Sysmässä palvelumenot olivat vuonna 2007 35 prosenttia pienemmät ja Utsjoella 35 prosenttia suuremmat kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Niukimmin rahaa palveluihin käytettiin Päijät-Hämeessä eli 14 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin. HYKSin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla kului keskimäärin 12 prosenttia enemmän rahaa kuin keskimäärin. Helsingin palvelutarpeisiin suhteutetut menot ylittivät 15 prosenttia koko maan keskiarvon.
Palvelutarpeisiin suhteutettujen menojen (euroa/asukas, indeksi) eroa prosentteina koko maan keskiarvosta kuvataan Suomen kartassa, joka on nähtävillä CHESSin verkkosivuilla.
Koska sekä kalleimmissa että halvimmissa kunnissa erot saattavat johtua joko palvelutarve- ja nettomenoeroista, monipuoliset alueelliset ja muut kuntavertailut ovat suositeltavia.
Kun aikaisempina vuosina on keskimääräistä korkeampaa palvelutarvetta arvioitu olevan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, nyt suuria palvelutarpeita arvioidaan olevan yhä enemmän myös Keski- ja Länsi-Suomessa. Vain lähinnä suurimmissa kasvukeskuksissa palvelutarpeet ovat muuta maata selkeästi alhaisemmat. Arvioidut terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot olivat asukasta kohti 1 735 euroa Manner-Suomessa. Korkeimmat nettomenot olivat Pelkosenniemellä 2 882 euroa ja pienimmät Nastolassa 1 198 euroa asukasta kohti vuonna 2007.
THL on tuottanut valtionosuusuudistuksen valmistelua varten aikaisempaa tarkemmat väestön palvelutarvetta kuvaavat kertoimet. Niiden avulla voidaan kuntien menovertailuissa ottaa paremmin huomioon väestön sairastavuus, ikärakenne ja sosioekonominen asema. Aineiston menotiedot sisältävät erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot yhteensä kunnittain ja kunnat sairaanhoitopiireittäin.
Tarvevakioitujen menotietojen lisäksi julkaistaan aineisto tarve- ja olosuhdevakioiduista menoista, joissa tarvetekijöiden lisäksi on otettu huomioon kunnan kaksikielisyys ja asutusrakennetekijä. Tällöin nettomenoihin on lisätty sairausvakuutuksen korvaukset yksityisistä tutkimuksista ja hoidoista sekä lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioista. Olosuhdetekijät selittävät myös osan kuntien menoeroista. Aluejakona on vuoden 2009 kuntajako.
Ulla Järvi
Lähteet:
Hujanen Timo, Häkkinen Unto, Peltola Mikko. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2007. CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 27.2.2009.
Unto Häkkinen, Lien Nguyen, Markku Pekurinen, Mikko Peltola. Tutkimus terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja valtionosuuskriteereistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 3/2009. Helsinki 2009
