Dieetin koostumus ei selitä laihtumista

New England Journal of Medicinessä julkaistun tutkimuksen mukaan laihdutusruokavalioiden koostumus ei näyttäisi olevan ratkaiseva tuloksen kannalta.

Yksi ryhmä ohjeistettiin nauttimaan ravinto­aineita suhteessa 20 prosenttia rasvaa, 15 prosenttia proteiinia ja 65 prosenttia hiilihydraatteja; toinen 20, 25 ja 55 prosenttia, kolmas 40, 15 ja 45 prosenttia, ja neljäs ryhmä 40, 25 ja 35 prosenttia. Tutkittavia seurattiin kahden vuoden ajan.

Puolen vuoden kuluttua kaikki laihduttajat olivat pudottaneet painoaan keskimäärin kuusi kiloa, mikä merkitsi noin 7 prosentin pudotusta lähtöpainosta. Paino alkoi kuitenkin nousta ensimmäisen vuoden jälkeen kaikissa ryhmissä. 80 prosenttia laihduttajista pystyi pudottamaan painoaan 2 vuodessa noin 4 kiloa. Viitisentoista prosenttia pystyi laihtumaan vähintään 10 prosenttia lähtöpainosta.

Kaikki saivat tiivistä ruokavalio-ohjausta. Kaikkien laihtuneiden veren rasva-arvot ja insuliininsietokyky paranivat.

Tutkijat toteavatkin, että olennaisinta laihduttamisen onnistumisessa ei ollut tietty ruokavalio, vaan ohjauksen tiiviys ja ruokavalion sopivuus yksilölle sekä muut käyttäytymiseen liittyvät seikat. Tutkijat esimerkiksi havaitsivat, ettei tiukan ruokavalion noudattaminen ollut aivan helppoa, vaan laboratoriotutkimukset osoittivat esimerkiksi todellisen proteiinien käytön eron olevan vain 1–2 prosenttia.

Artikkeliin liittyvässä pääkirjoituksessa Martijn B. Katan toteaa, että pysyvä painon­pudotustulos ei ollut kovin suuri, vaikka tutkittavat olivat korkeasti koulutettuja ja motivoituneita. Laihduttaminen vaatiikin tulevaisuudessa aivan uudenlaista lähestymistapaa, myös laihdutuksen tutkijoilta.

Hän vertaa ruokavaliohoidon vähäisiä tuloksia tutkimukseen, jossa tutkittiin koko ­yhteisön läpäisevien toimien vaikutusta koululaisten painoon kahdessa pienessä ranskalaiskaupungissa. Kaupungit pormestarista kauppiaisiin, opettajista ­ravintoloitsijoihin ja mediaan ryhtyivät yhteisötasolla kannustamaan lapsia ja vanhempia terveellisempään elämän­tapaan ja liikuntaan.

Viidessä vuodessa näiden kahden kaupungin ylipainoisten lasten osuus laski 8,8 prosenttiin, kun naapurikaupungeissa ylipainoisten koululaisten määrä lisääntyi 17,8 prosenttiin.

Lähde: Sacks, Frank M ym. Comparison of Weight-Loss Diets with Different Compositions of Fat, Protein and Calbohydrates. NEJM 2009;360:859–73.

Ulla Järvi