Maahanmuuttajien terveydestä varsin vähän tutkimustietoa
Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen vaatii tutkimustietoa.
Maahanmuuttajien määrä on moninkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Tämä tuo uusia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle.Miten työelämä tulee muuttumaan, entä työterveyshuolto tai miten terveydenhuolto voisi paremmin palvelulla erilaisia maahanmuuttajia?
Työterveyslaitoksen, Kuntoutussäätiön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä esiselvityksessä kartoitettiin maahanmuuttajien kotoutumista koskevien tutkimusten ja tilastojen keskeisimmät tulokset, sekä uudet tutkimus- ja kehittämiskohteet.
Selvityksessä havaittiin, että alan asiantuntemus paikantuu yksittäisiin tutkimusorganisaatioihin erillisten projektien ympärille. Tarvitaankin monitieteellisten tutkimusryhmien ja tutkijaverkostojen toimintaedellytysten vahvistamista.
Maahanmuuttajien ja kantaväestön terveydentilan vertailu on tutkimuksellisesti haastavaa. On viitteitä, että eri maahanmuuttajaryhmien välillä on terveyseroja, mutta hyvin vähän tiedetään maahanmuuttajien terveydentilasta, sairastavuudesta ja niiden kehittymisestä maahantulosyyn, iän, sukupuolen, etnisen taustan ja maassaoloajan mukaan. Myöskään säännöllisesti kerättyä tilastotietoa asiasta ei ole.
Selvityksessä todetaankin, että ensimmäiseksi tulisi selvittää kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja sekä muita keskeisiä maahanmuuttajaväestön terveyttä kuvaavia tunnuslukuja. Lisäksi tarvitaan toistuvia barometrityyppisiä mittauksia ja niihin perustuvia julkaisuja maahanmuuttajaryhmien terveydes- tä ja hyvinvoinnista keskeisten etnisten ryhmien, maahantulosyyn ja sukupuolen mukaan.
Olisi syytä myös tutkia etenevällä pitkittäistutkimuksella maahanmuuttajien terveyden ja integraation sekä syrjäytymisen kehityskulkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää lapsiin, nuoriin, erilaisilla työelämäurilla oleviin sekä yli 50-vuotiaisiin maahanmuuttajiin.
Suomessa suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset, somalialaiset ja kiinalaiset. Ulkomaalaisia tulee Suomeen perhesyiden vuoksi, paluumuuttajina, turvapaikanhakijoina, pakolaisina ja työn takia. Mukana on korkeasti koulutettuja erityisosaajia, mutta myös luku- ja kirjoitustaidottomia, joiden materiaaliset olosuhteet ovat usein heikot.
Maahantulosyy vaikuttaa kotoutumiseen ja siihen liittyviin ongelmiin erityisesti oleskelun alkuvaiheessa. Tämä heterogeenisuus tulisi huomioida tulevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa
Ulla Järvi
