On niin stressi, ettei ehdi rentoutua
Tänään vietettävän Keltaisen Nauhan päivän teema on rentoutuminen ja palautuminen.
Ihminen on päiväaktiivinen eläin, jonka elimistö on stressitilanteessa luotu joko taistelemaan tai pakenemaan. Fyysinen rasitus poistaa elimistön stressihormoneita, mutta jos ”pakoa tai taistelua” ei tule, hormonit jäävät elimistön kiusoiksi. Stressaantuneelle ihmiselle yöunikaan ei suo riittävää lepoa ja palautumista.– Myös aivotyö ja psyykkiset ristiriitatilanteet rasittavat. Jos niiden aiheuttama stressi jatkuu liian pitkään, eikä palautumista ja rentoutumista tapahdu, elimistö alkaa oireilla. Jännittyneisyys, ärtyneisyys, ahdistuneisuus ja unettomuus ovat pitkäkestoisen stressin seurauksia, muistuttaa dosentti, ylilääkäri Esa-Pekka Takala Työterveyslaitokselta.
Työterveyslaitos on asiantuntijana mukana Suomen Reumaliiton virittämässä Keltaisen Nauhan päivässä, jota vietetään tänään keskiviikkona. Tuki- ja liikuntaelinterveyden hyväksi kampanjoivan päivän teemana on tänä vuonna rentoutumisen ja palautumisen tärkeys.
Esa-Pekka Takala listaa lääketieteellisiä tutkimuksia, joissa on selvitetty satunnaistetuissa vertailututkimuksissa rentouttavien toimien vaikuttavuutta liikuntaelinten vaivoihin:
• Yleisessä lihaskivussa (fibromyalgia) aktiivinen liikunta on ollut rentoutustekniikoita parempi.
• Purentaelinten häiriöissä aktiivisesta rentoutuksesta on ollut apua, mutta hammaslääkärin toimet ovat ilmeisesti vielä vaikuttavampia.
• Nivelreumassa ei ole todettu vaikutuksia taudin kulkuun, mutta elämän hallinta parani aktiivisilla rentoutustekniikoilla.
• Nivelrikossa rentoutus, jooga, hypnoosi ja itse-rentoutus ovat vähentäneet vaivoja.
• Työssä hartialihasten aktiivinen rentoutus ja lyhyiden taukojen pitäminen näyttävät vähentävän jännityksiä ja parantavan tuottavuutta.
– Rentoutustekniikoista näyttää siis olevan jonkin verran apua liikuntaelinten vaivoissa, mutta ne eivät yleensä yksin riitä vaivojen hoitoon. Toisaalta haittavaikutuksiakaan ei ole, huomauttaa Esa-Pekka Takala.
Tärkein kaikista on uni
– Kaikkein tärkein palautumiskeino on kuitenkin hyvä uni, painottaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija PsT Sampsa Puttonen.
– Unen aikana elimistön korjaavat ja toimintakykyä palauttavat prosessit aktivoituvat. Stressin on kuitenkin havaittu heikentävän unen palauttavaa vaikutusta. Edeltävän ja tulevan päivän tapahtumat voivat häiritä nukkumista. Ennen nukkumaan menoa olisikin tärkeää rauhoittaa mieli ja keho tilaan, jossa unen saanti helpottuu, muistuttaa Sampsa Puttonen.
Ulla Järvi
