Ajan­kohtai­sta

Lääkärikouluttaja tarvitsee myös pedagogiaa

Pedagogisen koulutuksen hankkiminen ja dokumentoiminen ovat osoittautuneet koetinkiveksi lääkärikouluttajan erityispätevyyden hakijoille. Professorin tittelikään ei näet takaa automaattisesti lääkärikouluttajan pätevyyttä.

Pedagogisen koulutuksen hankkiminen ja dokumentoiminen ovat osoittautuneet koetinkiveksi lääkärikouluttajan erityispätevyyden hakijoille. Professorin tittelikään ei näet takaa automaattisesti lääkärikouluttajan pätevyyttä.

Erityispätevyys on Suomessa tällä hetkellä 39 lääkärillä.

– Koska pätevyys on uusi, lääkäreillä ei vielä ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä erityispätevyyden myöntämiseen tarvitaan, kertoo kliininen opettaja, LT Paula Vainiomäki Turun yliopistosta. Hän toimii Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajana. Toimikunta käsittelee hakemukset, lähettää ne kahdelle toimikunnan jäsenelle tarkastettavaksi, pyytää usein myös lisäselvityksiä ja tekee koko toimikunnan esityksen lääkäriliitolle.

– Hakijalla saattaa olla vuosikymmenien kokemus opettajana tai kouluttajana, mutta se ei vielä riitä. Erityispätevyys edellyttää myös opettamisen opiskelua ja sen dokumentointia hakemukseen, korostaa toimikunnan sihteeri, sisätautiopin kliininen opettaja LL Veli-Matti Leinonen.

– Lääkärikouluttajan portfolio antaa tarkastajille tiedot paitsi lääkärin ammatillisesta koulutuksesta ja opetuskokemuksesta, myös pedagogisesta koulutuksesta. Ansio- ja julkaisuluettelon lähettäminen ei siis riitä, vaan hakijan tulee opetusportfoliossa antaa siinä pyydetyt tiedot ja muassa kuvailla omaa oppimisprosessiaan. Ei siis ihan muutaman minuutin homma, Paula Vainiomäki huomauttaa.

Käytännössä pedagogista koulutusta voi hankkia hyvinkin erilaisista lähteistä. Esimerkiksi yliopistojen opettajille tarkoitetut pedagogiset opinnot, Euroopan lääketieteen koulutuksen yhdistyksen kurssit sekä Rohto-keskuksen tai Duodecim-seuran koulutukset ovat hyvä keino hankkia tarvittava koulutus.

Lääkärikouluttaja on tuoreimpia tulokkaita erityispätevyysluetteloon, sillä se hyväksyttiin lokakuussa 2007. Opettajia ja kouluttajia on lääketieteellisissä tiedekunnissa ja niiden yhteydessä satoja, joten erityispätevyyden haltijoiden lukumäärän toivotaan kasvavan.

Mihin erityispätevyyttä sitten tarvitaan? Hyvistä opettajista on enemmän pula kuin ylitarjonta, joten ilman todistustakin opettajan töitä saattaa saada.

– Ilman muuta tarkoituksemme on saada tunnustus lääkärikouluttajan työn välttämättömyydestä ja siihen pätevöittävän koulutuksen tärkeydestä. Lääkäriliitto sekä nyt myös Hammaslääkäriliitto ovat jo tämän tunnustaneet, vielä odotamme yliopistojen ja muiden työnantajien tunnustavan pätevyyden myös palkassa, toteavat Paula Vainiomäki ja Veli-Matti Leinonen.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030