Lama ei saisi viedä hyvinvointiohjelmia työpaikoilta

Kyproksella julkistettiin pääsiäisen alla EU-maita koskevat suositukset ylipainon ehkäisemiseksi työpaikoilla.

Kyproksella julkistettiin pääsiäisen alla EU-maita koskevat suositukset ylipainon ehkäisemiseksi työpaikoilla. Samalla muistutettiin, että ylipainon ehkäisyyn kohdistuvat toimet parantavat muillakin tavoin työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia.

- Juuri nyt hyvinvointi- ja terveysohjelmia tarvitaan erityisen kovasti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että työpaineen kasvaessa uhkaavat elämäntavat muuttua epäterveellisemmiksi, totesi professori Athena Linos Kreikan Ehkäisevän terveydenhuollon, ympäristö- ja työterveyden instituutista. Kreikan ja Kyproksen instituutit organisoivat kaksivuotisen projektin yhteistyössä Harvardin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kanssa.

Nyt julkistetut suositukset perustuvat laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Suomesta GPOW (Guidelines for the Prevention of Obesity at the Workplace) -projektiin osallistui Työterveyslaitos.

Ylipainon ja lihavuuden yleistyminen on yksi suurimpia kansanterveysongelmia joka puolella Eurooppaa. Lihavien miesten osuus vaihtelee eri maissa 10 prosentista 27 prosenttiin ja naisten osuus 38 prosenttiin. Eräissä maissa etenkin ylipaino on lisääntynyt voimakkaasti, ja ylipainoisten ja lihavien osuus väestöstä on jopa 67 prosenttia. Etenkin Välimeren maissa ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet erityisen nopeasti väestön hylätessä perinteisen ruokavalionsa ja siirtyessä pikaruokakulttuuriin.

Ylipainoon liittyy myös diskriminointia

Suomessa Työ ja terveys 2006 -haastattelun mukaan työssä käyvien elintavat, etenkin miesten runsas alkoholinkäyttö ja lihavuus, ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Kolme viidestä miehestä (62 %) ja kaksi viidestä naisesta (43 %) on ylipainoisia. Ylipainoisuus tarkoittaa sitä, että BMI on yhtä korkea tai korkeampi kuin 25,0 kg/m2. Lihavilla BMI on yhtä korkea tai korkeampi kuin 30,0 kg/m2. Lihavia miehistä on 15 prosenttia ja naisista 10 prosenttia.

GPOW-projekti keräsi tietoa terveyteen vaikuttavista työoloista. Epäsäännölliset työajat, vuorotyö, järjestämätön työpaikkaruokailu ja puutteellinen työterveyshuolto sekä työperäinen stressi lisäävät lihavuuden ja muiden terveysongelmien riskiä. Suosituksissa kehotetaan sekä työntekijöitä että työnantajia tarkastelemaan työympäristöä ja työtapoja myös laajemmasta terveyden näkökulmasta. Suositukset antavat myös käytännön neuvoja erilaisten työpaikkakohtaisten terveys- ja hyvinvointiohjelmien toteuttamiseen. Terveiden elämäntapojen edistäminen on myös satsaus työn tuottavuuteen, muistutetaan suosituksissa.

– Vaikka lihavuuden tiedetään liittyvän erilaisiin terveysriskeihin, liittyy siihen myös syrjintää ja yksipuolista leimaamista, muistutti Larnakan workshopissa puhunut tutkimusprofessori Kaisa Kauppinen Työterveyslaitokselta. Tällöin henkilö joutuu tai asetetaan muita huonompaan asemaan lihavuutensa vuoksi. Syrjintä saattaa perustua siihen, mitä mielikuvia ja ennakko-oletuksia heihin liitetään. Ylipainon onkin todettu hidastavan etenkin naisten urakehitystä.

– Yhdysvalloissa, Yalen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin ylipainoisten ihmisten syrjinnän olevan yhtä yleistä kuin rotuun liittyvän syrjinnän. Painoindeksin ylittäessä 27 naiset raportoivat syrjinnän kokokemuksia työssään tai kuulevansa nimittelyä henkilösuhteissaan. Miesten riski tulla syrjityksi näytti alkavan vasta, kun painoindeksi on yli 35. Lihavuuden tuomasta epätasa-arvosta on puhuttu paljon ja se näyttäytyy eri tavoin miehillä ja naisilla, Kauppinen kertoi.

Tutkimukset osoittavat painoon ja ulkonäköön liittyvän syrjinnän näkyvän myös muissa työehdoissa. Kauppisen tutkimusten mukaan johtavassa asemassa olevat hoikat naiset ansaitsevat jopa 20 prosenttia paremmin kuin ylipainoiset tai lihavat johtajanaiset. Samoja tuloksia on saatu lukuisissa muissa niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa.

Ulla Järvi