Irtisanomiset eivät vielä kuormita julkista terveydenhuoltoa
Nopeita muutoksia ei ole ollut nähtävissä.
Irtisanomiset eivät lisää julkisen terveydenhuollon kuormittumista ainakaan nopeasti. UPM-Kymmene sulki Kajaanin paperitehtaan joulukuussa 2008. Kainuun maakunnan terveysjohtajan Mauno Saaren mukaan nyt näyttää siltä, ettei irtisanomisista ole aiheutunut merkittävää painetta kunnallisiin palveluihin. Toisaalta koko totuus ei näy vielä: irtisanotuille on turvattu vuoden ajaksi pääsy UPM:n omaan työterveyshuoltoon.– Irtisanotut ovat myös tervettä väestönosaa. Eri asia on, miten irtisanomisten aiheuttama kuormitus näkyy tulevaisuudessa. Välitön kriisiapu hoidettiin hyvin, mutta toisaalta tiedetään, että vaikutus esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarpeeseen näkyy vasta viiveellä, Saari sanoo.
Myöskään UPM-Kymmenen työterveyshuollon johtava lääkäri Tero Kemppainen ei usko suuriin muutoksiin. Hän arvioi, että töiden loppumisen Kajaanissa ja pari vuotta aiemmin Voikkaan paperitehtaalla ei pitäisi näkyä paikallisessa terveydenhuollossa.
Noin 150 kajaanilaista ja 200 voikkaalaista pääsi työttömyyseläkeputkeen, mutta muuten molempien paperitehtaiden työntekijät ovat Kemppaisen mukaan työllistyneet hyvin. UPM tarjosi sairaanhoitopalvelut Voikkaan työntekijöille omassa työterveyshuollossa kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen ja Kajaanin tehtaalta irtisanotuille vuoden ajan.
– Jos 20 000 asukkaan kaupungissa julkisen terveydenhuollon käyttäjien määrä lisääntyy 200:lla, ei silloin kannata puhua julkisen terveydenhuollon lisärasituksesta.
Salossa ollaan odottavalla kannalla
Nyt taantuman polttopisteessä on Salo, jonka työllisyyden kulmakivenä on ollut suhdanneherkkä teknologiateollisuus. Salossa ei kuitenkaan vielä varauduta julkisen terveydenhuollon käyttäjien lisääntymiseen.
– Taantuma lisää julkisen terveydenhuollon käyttöä, se on jo tiedossa. Meillä terveydenhuollon resursseja ei kuitenkaan olla lisäämässä spekulaation perusteella, vaan katsomme mihin suuntaan tämä kääntyy, Salon ylilääkäri Sara Sarjakoski-Peltola sanoo.
Sarjakoski-Peltolan mukaan ennakoimista helpottaa se, ettei Salossa ole alueellisia eroja terveyspalvelujen käytössä. Arviointia puolestaan vaikeuttaa se, että kysynnän kasvun syyt ovat moninaisia. Kysynnän lisääntyminenkään ei ole yksioikoista: Sarjakoski-Peltola muistelee, että 1990-luvun lamavuosina terveyspalvelujen kysyntä itse asiassa väheni Salossa.
– Taantuma koskettaa ensimmäisenä vuokratyövoimaa, jolla on aika ohut työterveyshuolto. Taloustilanteen vaikutus palvelukysyntään ja kriisipalveluihin näkyy viiveellä, vasta kesän jälkeen, Sarjakoski-Peltola arvioi.
Taantuman vaikutuksia terveydenhuoltojärjestelmään käsiteltiin äskettäin New England Journal of Medicine -lehdessä (2009;360:1273–6). NEJM:n mukaan työttömyyden yhden prosenttiyksikön lisäys saa Yhdysvalloissa miljoona kansalaista kääntymään Medicaid-järjestelmän puoleen ja jättää toiset 1,1 miljoonaa ilman vakuutusta.
Juha-Pekka Honkanen
