Lääkärit ja aineopettajat sairastavat vähiten kunta-alalla

Kunta-alalla sairastavat eniten alemmissa ammattiasemissa olevat.

Seuraavina tulevat kodinhoitajat ja keittiöapulaiset. Miehistä eniten sairauden takia ovat poissa rakennusmiehet, naisista koneenhoitajat ja -kuljettajat. Sairauspäivät painottuvat myöhäisempiin työvuosiin ja vakinaisiin työsuhteisiin.

Vähiten sairastavat lääkärit ja aineopettajat. Sairauspoissaoloissa on yli kolminkertaiset erot eniten ja vähiten sairastavien ammattiryhmien välillä.

– Ammattien väliset erot sairastavuudessa seuraavat ammattien välisiä sosioekonomiseen asemaan liittyviä eroja: Mitä alempi asema ammattihierarkiassa, sitä enemmän kyseiseen ammattiin kasautuu sairauspoissaoloja. Myönteinen havainto on sairauspoissaolojen kasvun taittuminen niin kunnissa kuin erikoissairaanhoidossa", toteaa tutkimusprofessori Jussi Vahtera.

Psyykkinen rasittuneisuus on vähentynyt ja yleinen terveys parantunut kunta-alalla tällä vuosikymmenellä.

Vahteran johtama hanke "Ennenaikaiseen poistumiseen työelämästä vaikuttavat tekijät" on osa Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmaa. Mukana oli kymmenen kaupungin ja viiden sairaanhoitopiirin työntekijät eli 20 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä. Suurista kaupungeista mukana olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Sairaanhoitopiirien aineisto on tutkimusprofessori Mika Kivimäen johtamasta sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksesta, johon osallistuvat HUS Jorvin osalta, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Vaasa sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit.

Vaativissa ammateissa suuri riski aivoverenkierron sairauksiin

Mika Kivimäen ryhmä selvitti aivoverenkierron sairauksien riskiä naisilla. Tutkimuksen mukaan vaativaa ja vastuullista työtä tekevillä naisilla on yli kaksinkertainen riski saada aivoverenkierron sairaus. Myös korkea verenpaine, tupakointi ja lihavuus lisäävät riskiä. Nämä riskitekijät ovat yleisempiä työntekijöillä kuin toimihenkilöillä, mutta ylemmät toimihenkilöt arvioivat työnsä vaativammaksi kuin työntekijät. Seuranta kohdistui 48 361 työikäiseen naistyöntekijään.

– Verenpaine, tupakointi ja lihavuus ovat tunnettuja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta aikaisempaa tutkimusta työn vaatimusten ja aivoverenkierron sairauksien välisestä yhteydestä on niukasti. Todennäköinen selitys nyt havaitulle yhteydelle on stressi. Sen on arveltu voivan laukaista piilevän sairauden. Kunta-alalla esimies- ja asiantuntija-asemassa olevien naisten työkuormitukseen olisi tärkeä kiinnittää huomiota, korostaa Kivimäki.

Vahtera tutki myös psykoterapian vaikuttavuutta sairauspoissaoloihin. Tulosten mukaan pitkäaikainen psykoterapia tai lääkehoito vähentävät merkittävästi masennuksesta johtuvia sairauspoissaoloja. Masennuksen takiahan ollaan poissa töistä enemmän kuin minkään muun yksittäisen sairauden vuoksi ja siitä koituu huomattavia kansantaloudellisia menetyksiä.