Vanhuusiän aivoperäisen sairauden juuret ovat usein varhaislapsuudessa

Keskosuudesta tai muista syistä johtuva aivojen vaurioituminen varhaislapsuudessa johtaa elinikäiseen sairaustaakkaan.

Keskosuudesta tai muista syistä johtuva aivojen vaurioituminen varhaislapsuudessa johtaa elinikäiseen sairaustaakkaan. Tätä taakkaa voitaisiin huomattavasti keventää, jos neurobiologisen perustutkimuksen uusin tieto pystyttäisiin siirtämään nopeammin potilashoitoon, sanoo professori Kai Kaila.

– Monilla vanhuusajan sairauksista on juurensa varhaislapsuuden kehityksessä. Kuitenkin vanhuuden sairauksien oireisiin kohdistuva hoito aloitetaan paradoksaalisesti niiden loppuvaiheessa eikä silloin kun niiden syntymekanismeihin voitaisiin puuttua esimerkiksi keskoshoidossa, Kaila toteaa.

Aivojen neurobiologisessa tutkimuksessa monet keskeiset kysymykset liittyvät aivojen yksilönkehitykseen. Koska aivotoiminnan perusmekanismit muuttuvat kehityksen aikana, pienten lasten ja erityisesti keskosten aivotoiminnan häiriöiden hoitamiseen ei voida sellaisenaan soveltaa aikuisten aivoja koskevaa lääketieteellistä tietoa. Toisaalta vastasyntyneitä ei luonnollisesti voida altistaa kokeellisille hoidoille ja tutkimukselle.

– Puuttuvan tiedon saamiseksi tarvitaan koe-eläinmalleja. Olemme havainneet, että vastasyntyneet hiiret ja rotat toimivat erinomaisina tutkimusmalleina silloin, kun selvitetään keskosten aivotoiminnan perusmekanismeja, niiden häiriöitä ja lääkeaineiden vaikutusta. Tätä lähestymistapaa käyttäen olemme selvittäneet myös kuumekouristusten mekanismeja ja kehittäneet lupaavia uusia hoitomenetelmiä, Kaila kertoo.

Professori Kailan johtaman tutkijakonsortion tavoitteena on selvittää kehittyvien ihmisaivojen toimintamekanismeja ja hyödyntää saatua tietoa välittömästi potilashoidossa. Tämä edellyttää perustutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden välistä jatkuvaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Aivojen toimintamekanismeja koskevaa perustutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Neurobiologian laboratoriossa Viikissä ja kliinisestä tutkimuksesta vastaavat dosentit Sampsa Vanhatalo ja Sture Andersson HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa. Hankkeessa on mukana myös sekä perus- että kliinisiä tutkijoita Saksasta, Irlannista ja Yhdysvalloista.

Kailan tutkimusryhmässä on kehitetty muun muassa niin sanottu laajakaista-EEG keskosten ja epilepsiaa sairastavien lasten aivotoiminnan rekisteröintiin. Menetelmää kehitetään edelleen HYKS:n lasten ja nuorten sairaalan keskosten teho-osastolla ja epilepsiayksikössä.

– Lähestymistapamme moniin varhaisiin neurologisiin sairauksiin on täysin uusi, ja se on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta,Kaila sanoo.