EVO-tutkimusrahoitus ei jakaudu tasa-arvoisesti
Lääkärilehti selvitti kilpaillun EVO-tutkimusrahoituksen jakautumista nais- ja mieslääkärien kesken. Tulokset olivat hämmentäviä. Maailman tasa-arvoisimmassa maassa naiset näyttävät saavan kilpailtua EVO-tutkimusrahoitusta harvemmin ja vähemmän.
http://www.laakarilehti.fi/pics/naiseuro.jpg
Lääkärilehti selvitti kilpaillun EVO-tutkimusrahoituksen jakautumista nais- ja mieslääkärien kesken. Tulokset olivat hämmentäviä. Maailman tasa-arvoisimmassa maassa naiset näyttävät saavan kilpailtua EVO-tutkimusrahoitusta harvemmin ja vähemmän.
Tutkimustoiminnan aiheuttamiin kuluihin tarkoitettu erityisvaltionosuus, tutkimus-EVO, on kaiken kaikkiaan 40 miljoonaa euroa vuonna 2009. Summa on vuosien varrella pienentynyt, mutta muodostaa yhä merkittävän osan tutkimuksen julkisesta rahoituksesta. Summasta noin puolet on kilpailtua EVO-tutkimusrahoitusta.
Pyysimme yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä tiedot kilpaillun EVO-tutkimusrahoituksen saajista ja myönnetyistä summista. Tiedot useammalta vuodelta saatiin HUS:sta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.
Naisille harvemmin ja vähemmän
Naisten osuus EVO-rahoituksen saajista oli pienempi kuin miesten. Naiset saivat pienempiä summia. Naiset myös hakivat harvemmin. Heikoimmin rahanjaossa pärjäsivät HUS:n naiset, joiden osuus EVO-rahoituksen saajista oli 31–33 % vuosina 2005–2009. Tasaisinta rahanjako oli Turussa, missä vuonna 2006 naisten osuus oli yli puolet. Vuosina 2005–2009 osuus vaihteli 39 % ja 52 % välillä. Kuopiossa naisten osuus oli 32–43 %.
Naisten saamat rahasummat olivat pienempiä kuin miesten. HUS:ssa erot olivat tasaisimmat, Turussa ja Kuopiossa naisten saamien EVO-eurojen mediaaniluku oli joinakin vuosina noin puolet miesten saamista rahoista. Miehet saivat useammin suuria, yli 40 000 euron summia. Vuosina 2004–2009 yli 40 000 euroa saaneista oli naisia HUS:ssa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 24 %, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 33 %.
HUS:lta saatiin luvut hakijoiden suku puolijakaumasta. HUS:n tilastossa hakemukset oli jaettu suuriin, yli 90 000 euron hakemuksiin ja pieniin, alle 90 000 euron hakemuksiin. Naisten osuus hakijoista oli vuosina 2004–2009 jatkuvasti alle puolet. Pienempiä summia hakeneista tutkijoista oli vuosina 2004–2008 naisia 36,5 %, suuria summia hakeneista 25,3 %. Pienempiä summia saaneista naisia oli 29 % ja suuria summia saaneista 21,3 %. Naiset eivät siis saaneet rahoitusta samassa suhteessa kuin hakivat, vaan vähemmän.
Vertailimme myös HUS:ssa isoja summia vuosina 2007–2009 saaneiden lääkäreiden terkkofaktoreita eli pisteitä, joita tutkijat ovat saaneet tieteellisistä artikkeleista. Tiedot terkkofaktoreista olivat puutteelliset, kaikista tutkijoista tietoa ei saatu. Yli 40 000 EVO-euroa saaneiden miesten terkkofaktori oli keskimäärin 19,4 ja naisten 28,1. Yli 100 000 euron määrärahoja saadakseen naisilla piti olla 46,7 pistettä, kun miehille riitti 19,0.
Hertta Vierula
Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 18.9. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
