Ajankohtaista 10.12.2009 00.00

Terveyskeskusten lääkärivaje kääntyi laskuun

Kun vuosi sitten terveyskeskuslääkärin viroista 11 % oli kokonaan täyttämättä, tänä vuonna tekijä puuttui 6,8 %:sta virkoja.

Terveyskeskusten lääkärivaje on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen, kertoo tänään julkaistu Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus. Kun vuosi sitten terveyskeskuslääkärin viroista 11 % oli kokonaan täyttämättä, tänä vuonna tekijä puuttui 6,8 %:sta virkoja.

Tutkimustulosten mukaan vajeen taittuminen johtuu sijaisten paremmasta saatavuudesta. Toiseksi lääkäripulaa on helpottanut se, että yhä useampi kunta on ulkoistanut tehtäviä lääkäripalveluyrityksille ja luopunut virkojen täyttämisestä itse. Ulkoistettujen virkojen määrä on kasvanut vuodessa 175 virasta 262:een. Vastaavasti tilapäisiin sijaisuuksiin käytettävien ostopalvelujen käyttö on vähentynyt 30 vakanssilla.

– Suunta on oikea. On toiminnallisesti parempi ulkoistaa kokonaisuus ja pyrkiä pidempiaikaiseen yhteistyöhön ulkopuolisen toimijan kanssa kuin hankkia lyhyeksi määräajaksi paloa sammuttamaan yksittäisiä lääkäreitä. Jatkossa on varmasti muitakin keinoja kuin ulkoistukset saada lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Pohjoismaissa perusterveydenhuoltoa on kehitetty onnistuneesti, joten se on mahdollista myös meillä, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo.

Pälveen mukaan vajeen taittuminen on odotettua, jos tilannetta vertaa viime lamaan. 1990-luvun alussa 11 prosentin lääkärivaje kutistui olemattomiin vuodessa.

Lääkäritilanne on parantunut erityisesti isoissa, yli 15 lääkärin terveyskeskuksissa. Huonoin tilanne on edelleen pienissä, alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa, joissa vaje on 11,7 %. Ulkoistuksia on tasaisesti kaikissa kokoluokissa. Pienin lääkärivaje 3,5 %, on yli 100 000 asukkaan väestöön pohjaavien terveyskeskusten alueella. Tämän lisäksi lääkäripula on helpottanut erityisesti väestöpohjaltaan 20 000–50 000 asukkaan terveyskeskuksissa.

Lappeenranta yksi menestyjistä

Lappeenranta on yksi niistä kunnista, jotka ovat nujertaneet lääkärivajeen käytännössä kokonaan. Vielä vuosi sitten kaupungissa oli lähes viidennes vakansseista täyttämättä.

Johtavan lääkärin Pekka Keräsen mukaan muutos on systemaattisen työn tulos: Kun huomattiin, ettei kokeneita yleislääkäreitä ole saatavilla, panostettiin nuoriin lääkäreihin. Eurolääkäreille kehitettiin koulutusohjelma, johon kuuluu kunnon ohjaus, koulutus sekä konsultaatioapua. Lisäksi nimettiin koulutuksesta vastaava lääkäri ja toinen lääkäri hänen avukseen tutorointiin.

- Puskaradio toimivasta systeemistämme on alkanut toimia, sillä nuorilta lääkäreiltä on tullut yhteydenottoja, Keränen sanoo.

Lappeenrannassa kunta yrittää itse täyttää avoimet tehtävänsä ja ostopalveluita käytetään lähinnä määräaikaisiin sijaisuuksiin. Vuokralääkärien avulla hoidetaan 46 virasta noin seitsemää.

- Virkalääkärit ovat ensisijainen tavoitteemme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi vuonna voimme jopa vähentää jonkin verran ostopalveluita.

Ulkoistaminen ratkaisi tilanteen Keski-Pohjanmaalla

Suhteellisesti eniten ulkoistettuja virkoja on Keski-Pohjanmaalla, jossa kolmannes tehtävistä on annettu yritysten hoidettaviksi.

Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien terveyspalveluista vastaava peruspalveluliikelaitos Jyta oli vuodenvaihteessa pakkotilanteen edessä: Kun lääkäreitä ei ollut saatavissa, palvelut oli ostettava yritykseltä. Nyt 19,5 vakanssista kaksi kolmasosaa hoidetaan yrityksen voimin.

- Palveluiden saatavuus on huomattavasti parempi nykyisin, mutta yritysten kautta työskentelevien lääkäreiden vaihtuvuus on osittain suurta. Hoidon jatkuvuus ja laatu olisivat parempia, jos hoitosuhteet olisivat pidempiä, johtava lääkäri Esa Jaakkola sanoo.

Vielä vuosi sitten hoitamatta oli kolmannes kuntayhtymään kuuluvien kuntien lääkäriviroista. Nyt vajetta ei ole. Jyta on vastannut tämän vuoden alusta Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin, Vetelin ja Kannuksen perusturvapalveluista.

Vaikka lääkäritilanne on parantunut lähes 40 %:ssa terveyskeskuksista, vaje on kasvanut joka neljännessä terveyskeskuksessa. Joka viidennessä eli 38 terveyskeskuksessa on edelleen yli 20 % lääkärintehtävistä kokonaan hoitamatta.

Pälveä huolestuttaa alueiden mahdollinen eriarvoistuminen. 20 vuotta sitten tilanne helpotti kaikkialla, nyt vaje vaihtelee Päijät-Hämeen nollalukemista Pohjois-Karjalan lähes 23 %:iin.

– Tässä on ilmeisesti kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta. Korkeasti koulutettujen ihmisten on vaikea muuttaa alueille, josta vain peruskoulunkin käyneet muuttavat pois. Ongelmaa ei pidä yksinkertaistaa vain lääkärimääriin tai paikallisen terveyskeskuksen huonoon houkuttelevuuteen.

Kuntakohtaiset vajetilanteet osoitteessa http://www.laakariliitto.fi/tilastot/tutkimuksia/tktilanne.html

Lue lisää huomisesta Lääkärilehdestä.

Heidi Mäenpää