Odottavien äitien ruokavalioissa on eroja
Erityisesti nuoret ja vähemmän koulutetut äidit tarvitsevat tehokkaampaa ravitsemusohjausta odotusaikana.
http://www.laakarilehti.fi/pics/000000169651raskaana2pixmac.jpg
Erityisesti nuoret ja vähemmän koulutetut äidit tarvitsevat tehokkaampaa ravitsemusohjausta odotusaikana, todetaan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
TtM Tuula Arkkola tutki suomalaisnaisten raskauden aikaista ravintoaineiden saantia, vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden käyttöä, ruokavaliotyyppejä sekä painonnousua raskauden aikana. Lisäksi selvitettiin, onko äidin painolla ennen raskautta tai painonnousulla raskauden aikana merkitystä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.
Tutkimuksessa mukana olevat äidit ja heidän lapsensa osallistuvat Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -tutkimukseen, jossa tyypin 1 diabetekselle geneettisesti alttiita lapsia seurataan syntymästä lähtien.
Valtaosa odottavista äideistä syö terveellisesti, mutta kaikilta osin suosituksiin ei päästä. Tutkimuksessa nousi esille kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan vähäinen käyttö.
Äideistä vain neljäsosa söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja nykyisen suosituksen mukaan eli vähintään viisi annosta päivässä. Vain puolet äideistä söi kalaa kerran viikossa tai useammin.
Tutkimukseen osallistuneista äideistä alle puolet käytti D-vitamiinivalmistetta raskautensa aikana, vaikka Suomessa suositellaan valmisteen käyttöä lokakuun alusta maaliskuun loppuun. D-vitamiinin saanti yhteensä ruoasta ja valmisteista jäikin tutkimuksen äideillä suositusta pienemmäksi.
Epäterveelliset ruokavalinnat olivat yhteydessä äidin nuorempaan ikään, vähäisempään koulutukseen ja suurempaan painonnousuun raskauden aikana. Äidin painolla ennen raskautta tai painonnousulla raskauden aikana ei ollut tässä tutkimuksessa yhteyttä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.
TtM Tuula Arkkolan epidemiologian väitöskirja tarkastetaan 8.1.2010 Oulun yliopistossa.
Kuva: Pixmac
