Ajan­kohtai­sta

Väärät positiiviset tulokset laimentavat intoa osallistua PSA-seulontaan

PSA-seulonnat tuottavat jopa 12,5 %:lle ainakin kerran seulontakierroksille osallistuvista miehistä yhden tai useamman väärän positiivisen tuloksen. Sellaisen saaneet miehet jättävät herkemmin osallistumatta myöhemmin tarjottuun seulontaan, vaikka kuuluvat riskiryhmään.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Eturauhanen-Pixmac000031650353.jpg

– PSA-seulonnat tuottavat jopa 12,5 %:lle ainakin kerran seulontakierroksille osallistuvista miehistä yhden tai useamman väärän positiivisen tuloksen, LL Tuomas Kilpeläinen toteaa tekeillä olevan väitöstutkimuksensa tuloksista.

Laajan ja maailmanlaajuisestikin kiinnostavan tutkimuksen tuloksia ovat jo ehtineet julkaista British Journal of Cancer ja BBC.

– Etenkin vanhemmilla miehillä muutkin sairaudet kuin eturauhassyöpä kohottavat PSA-arvoa. Suomessa tulos katsotaan vääräksi positiiviseksi, kun PSA on positiivinen (yli 4 ng/ml), mutta koepaloissa ei löydy syöpää vuoden kuluessa testistä, Kilpeläinen selittää.

Väärän positiivisen tuloksen saaneet riskiryhmää

Vain noin neljäsosa kohonneista PSA-arvoista johtuu eturauhassyövästä.

– Väärät positiiviset tulokset aiheuttavat potilaalle psyykkistä stressiä ja tarpeettomia eturauhasbiopsioita – etenkin kun näiltä miehiltä otetaan jatkossakin uusia biopsioita herkästi, Kilpeläinen toteaa.

– Myös taloudellisesti väärät positiiviset tulokset ovat kuormittavia. Lisäksi väärän positiivisen tuloksen saaneet miehet jättävät herkemmin osallistumatta myöhemmin tarjottuun seulontaan kuin miehet, joilla PSA-pitoisuus on ollut alle seulontarajan.

Kilpeläinen muistuttaa, että väärän positiivisen tuloksen saaneilla miehillä on kuitenkin jatkossa suurempi riski saada eturauhassyöpädiagnoosi kuin miehillä, joilla PSA on ollut alle 4 ng/ml.

Osa eurooppalaista tutkimusta

Suomen seulontatutkimus on osa yhteiseurooppalaista ERSPC-tutkimusta, josta julkaistiin alustavat kuolleisuustulokset maaliskuussa 2009. Koko Euroopan aineistossa havaittiin noin 20 % suhteellinen kuolleisuuden vähenemä verrattuna kontrolliryhmään.

– Jotta yksi laskennallinen kuolema olisi estetty, seulontaan piti kutsua noin 1 400 miestä, noin 1 000 seuloa ja vajaat viisikymmentä eturauhassyöpää hoitaa.

Suomalaisessa eturauhassyövän seulontatutkimuksessa satunnaistettiin vuosina 1996–1999 yhteensä noin 80 000 miestä seulontaryhmään (32 000) ja verrokkiryhmään (48 000). Seulontaryhmä kutsuttiin PSA-näytteeseen, joita otettiin kolme kertaa neljän vuoden välein. Iältään potilaat olivat 55–67-vuotiaita ja kotoisin Helsingin ja Tampereen alueelta.

Seulontaryhmän syöpäilmaantuvuutta ja kuolleisuutta verrattiin verrokkiryhmän vastaaviin. Lisäksi tutkitaan kustannusvaikuttavuutta sekä elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Mediaaniseuranta-aika oli 9,2 vuotta.

– Koska Suomen seulontatutkimuksessa PSA-raja oli suhteellisen korkea, Suomessa oli vääriä positiivisia tuloksia todennäköisesti vähemmän kuin muissa tutkimuksen keskuksissa, Kilpeläinen kertoo.

Vertailua eri keskusten välillä väärien positiivisten tulosten suhteen ollaan tekemässä paraikaa.

Seulonnan hyödyistä ja haitoista ei vielä tarpeeksi tietoa

Suomessa ei ole käynnissä varsinaista eturauhassyövän seulontaohjelmaa, kuten ei muissakaan maissa.

– Hyviä ja kattavia tietoja opportunistisesta seulonnasta ei ainakaan toistaiseksi ole, Kilpeläinen kertoo.

Eturauhassyövän ilmaantuvuus on ollut viime vuosina laskussa.

– Yhtenä syynä saattaa olla lääkäreiden pienempi into pyytää PSA-kokeita, Kilpeläinen arvioi.

Hänen mukaansa seulonnan hyödyistä ja haitoista ei vielä ole tarpeeksi tietoa.

– Eurooppalainen ERSPC-tutkimus osoitti ensimmäisen kerran, että kuolleisuus vähenee seulonnalla, mutta seulonnan absoluuttinen hyöty saattaa jäädä pieneksi. Ongelmana on mm. ylidiagnostiikka, ylihoito sekä hinta.

Seulonnan kustannusvaikuttavuuttakaan ei vielä tunneta kovin hyvin.

– Toisaalta seulontatutkimus on vielä kesken ja seuranta-ajan pidetessä seulontaryhmän ja verrokkiryhmän erot saattavat kasvaa. Lisäksi on otettava huomioon se, että kyse ei ole pelkästään kuolleisuuden vähenemästä vaan myös esimerkiksi metastasoituneen syövän ilmaantuvuuden vähenemisestä seulontaryhmässä.

Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac

Urologian väitöskirjaa eturauhassyövän seulonnasta tekevä Tuomas Kilpeläinen oli British Journal of Cancer -lehden julkaisemassa tutkimuksessa ensimmäisenä kirjoittajana. Tutkimuksen johtajina toimivat epidemiologian professori Anssi Auvinen ja urologian professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistosta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030