Salmonella saa makrofageissa ja dendriittisoluissa aikaan useiden sytokiinien tuotannon
Taija Pietilän väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten dendriittisolujen biologiassa tärkeiden CCL19- ja tyypin III IFN -geenien aktivaatiota säädellään mikrobi-infektion aikana.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000000330342.jpg
Kehomme immuunijärjestelmä on jakautunut synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin, jotka yhdessä vastaavat mikrobi-infektioiden torjunnasta. Luonnollinen ja hankittu immuniteetti ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa antigeeniä esittelevien solujen kuten makrofagien ja dendriittisolujen välityksellä.
Makrofagit ja dendriittisolut tunnistavat evoluutiossa säilyneitä mikrobirakenteita, jotka toimivat varoitussignaalina puolustusjärjestelmien aktivoitumiselle. Eräs tärkeä ryhmä proteiineja, joiden tuotanto käynnistyy solunsisäisten signaalinvälitysreittien toimesta, ovat sytokiinit.
FM Taija Pietilä selvitti väitöstutkimuksessaan synnynnäisen immuniteetin aktivoitumista ihmisen makrofageissa ja dendriittisoluissa. Mikrobi-infektion mallintamisessa hän käytti Salmonella enterica sevorar Typhimurium -bakteeria sekä Sendai-virusta. Pietilä halusi selvittää, toimivatko ihmisen dendriittisolut Salmonella-bakteerin isäntäsoluna ja miten erityisesti sytokiinituotanto aktivoituu infektion aikana. Vertailukohtana Pietilä käytti makrofageja, joiden toiminnasta Salmonella-infektiossa tiedettiin jo paljon ennen tätä tutkimusta.
Salmonella sai aikaan makrofageissa ja dendriittisoluissa useiden sytokiinien tuotannon mukaan lukien interferoni (IFN)- gamman, jota yleensä tuottavat luonnolliset tappajasolut ja T-solut. Salmonella pystyi selviytymään paitsi makrofagien myös dendriittisolujen sisällä. Lisäksi CCL19-kemokiinin erittyminen ja tiettyjen antigeeniesittelyssä tarvittavien molekyylien ilmentyminen solun pinnalla kuvastivat dendriittisolujen kypsymistä Salmonella-infektion aikana.
CCL19- ja tyypin III IFN -geenien promoottorialueilta löydettiin samankaltaisia säätelyelementtejä, joiden havaittiin sitovan NF-kappaB- ja IRF-transkriptiotekijöitä välittäen myös geenien aktivaatiota. Tutkimus osoitti myös, että tyypin I ja tyypin III IFN -geenien säätely muistuttaa toisiaan virusinfektiossa. Tyypin I ja III IFN -tuotantoa on aiemmin tutkittu pääasiallisesti virusinfektion aikana, mutta tulokset osoittavat, että niitä ilmennetään myös bakteeri-infektion seurauksena.
Väitöskirjatyö tuo esille uutta tietoa Salmonella-bakteerin ja sen isäntäsolujen, makrofagien ja dendriittisolujen, välisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi tutkimukset syventävät tietämystämme siitä, miten dendriittisolujen biologiassa tärkeiden CCL19- ja tyypin III IFN -geenien aktivaatiota säädellään mikrobi-infektion aikana.
Taija Pietilän väitöskirja Microbe-induced Innate Immune Responses in Human Dendritic Cells tarkastetaan 22.1.2010 Helsingin yliopistossa.
Kuva Pixmac
