Ajan­kohtai­sta

Masennus on yleistä aivoinfarktin jälkeen

– Aivoinfarktipotilaista jopa yli puolet kärsii merkittävistä masennusoireista jossakin vaiheessa sairastumisensa jälkeen. Potilaiden lisäksi myös omaiset tarvitsevat tukea, sanoo psykologian lisensiaatti Anu Berg.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000031583325.jpg

– Useimmiten masennusoireet alkavat 2 ensimmäisen kuukauden aikana sairastumisen jälkeen. Noin puolella alkuvaiheessa masentuneista oireet jatkuvat vielä ainakin 1–1,5 vuoden päästä sairastumisesta, toteaa Anu Berg.

Masennuksen esiintyvyys pysyi koko puolentoista vuoden seuranta-ajan kohonneena (23–29 %). Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvoi seurannan aikana 16 %:iin.

Aivoinfarktipotilaat, joiden neurologiset oireet olivat vaikea-asteisia, olivat muita useammin masentuneita. Aivohalvausoireiden ja masennuksen yhteys oli merkitsevä noin vuoden päästä sairastumisesta, minkä jälkeen oireiston vaikea-asteisuuden ja masennuksen yhteys taas väheni.

Afasia tai mikään muu yksittäinen kognitiivinen oire tai vaurion paikka ei noussut keskeiseksi masennuksen selittäjäksi. Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia useammin masentuneita 1,5 vuoden päästä. Tämä on yllättävää, sillä naiset ovat yleensä alttiimpia masennukselle. Miesten masennus saattoi myös tulla esille ensi kertaa vasta 1–1,5 vuoden kuluttua sairastumisesta.

Puolisot masentuneempia kuin potilaat

Bergin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että aivoinfarktipotilaiden puolisot olivat jopa masentuneempia kuin sairastuneet itse. Puolisoista 33–38 prosenttia kärsi vähintään lieväasteisesta masennuksesta ja muista potilaan läheisistä 19–23 prosenttia. Puolisoiden uupumus oli myös yleistä.

Omaisen masennusoireet varhaisessa sairastumisen jälkeisessä vaiheessa olivat yhteydessä potilaan neurologisen oireiston vaikea-asteisuuteen ja potilaan korkeampaan ikään. Omaisen myöhemmän masennuksen paras selittäjä oli omaisen alkuvaiheen masentuneisuus. Omainen oli usein sekä uupunut että masentunut, vaikka näiden taustatekijät eivät olleetkaan samoja.

PsL Anu Bergin väitöskirja Depression and its assessment among stroke patients and their caregivers tarkastetaan 29.1.2010 Helsingin yliopistossa.

Kuva Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030