Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman huonoennusteiseen taudinkuvaan viittaa BCL2-ilmentyminen
Julkaistu 10.03.2010 08.50

Tärkein DLBCL-potilaan ennustetta määrittävä tekijä on kliinisiin parametreihin perustuva luokitus. Kuitenkin myös taudin biologisilla piirteillä on vaikutus taudin kulkuun. DLBCL on jaoteltu hyväennusteisiin itukeskusperäisiin ja huonoennusteisiin ei-itukeskusperäisiin alatyyppeihin. Näiden alatyyppien ennusteellinen merkitys on kuitenkin ollut epäselvä immunokemoterapian aikakaudella.

Heidi Nymanin väitöskirjan tavoitteena oli selventää immunohistokemiallisesti määriteltyjen biologisten ennustetekijöiden merkitys immunokemoterapiaa saaneilla DLBCL-potilailla. Tutkimuksessa todettiin, että aikaisemmin esitellyn algoritmin mukaan (CD10, BCL6 ja MUM1/IRF4) itukeskus ja ei-itukeskus alatyyppistä lymfoomaa sairastavilla potilailla ei ollut eroa taudinkulussa. Luokittelulla ei myöskään ollut ennusteellista merkitystä potilailla, joiden hoitona oli ollut korkea-annossolunsalpaajahoito ja autologinen kantasolusiirto. Sen sijaan mikäli ei-itukeskus-alatyyppi määriteltiin väitöskirjassa kuvatun uuden algoritmin mukaan (MUM1/IRF4 ja FOXP1), voitiin todeta, että tämän alatyypin omaavilla potilailla oli immunokemoterapian jälkeen huonompi ennuste kuin muilla potilailla.

Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi immunohistokemiallisesti BCL2- ja FOXP1-proteiinien ilmentyminen lymfoomakudoksessa ja niiden ennusteellista merkitystä immunokemoterapiaa saaneilla DLBCL-potilailla. Tutkimuksessa todettiin, että potilailla oli huono ennuste, jos BCL2-proteiinia todettiin lymfoomakudoksessa. FOXP1-proteiinilla ei ollut ennusteellista merkitystä.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että immunokemoterapialla hoidetuilla DLBCL-potilailla voidaan tunnistaa huonoennusteinen, ei-itukeskusperäinen alatyyppi uudella immunohistokemiallisella algoritmilla. Lisäksi huonoennusteiseen taudinkuvaan viittaa BCL2-ilmentyminen. Taudin biologisista piirteistä tarvitaan silti täydentävää tietoa, ennen kuin nämä esitellyt tekijät voivat ohjata hoidon valintaa.

LL Heidi Nymanin väitöskirja Prognostic molecular factors and algorithms in diffuse large B-cell lymphoma tarkastetaan 12.3.2010 Helsingin yliopistossa.

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Sydänlääke strofantiini tehoaa Ebolaan?29.09.2014

Lääkityksestä kyseenalaista hyötyä dementian loppuvaiheessa26.09.2014

Eläkeratkaisu sortaa korkeasti koulutettuja26.09.2014

Rajoituksia säätelevä laki parantaa oikeusturvaa26.09.2014

Terveydenhuollon sähköistäminen takkuilee Virossakin25.09.2014

Biopankkien yhteistyö tuo mahdollisuuksia potilaiden yksilölliseen hoitoon25.09.2014

Kahdeksan katsetta kuolemaan25.09.2014

Ympärivuorokautinen päivystys yhteispäivystyksiin23.09.2014

WHO: Ebolaan sairastuneiden määrä jatkaa kasvuaan23.09.2014

Tietojärjestelmiä voi kehittää toimintalähtöisesti23.09.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014