Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Suurin itsemurhariski vähän koulutetuilla
Julkaistu 11.03.2010 08.12

Itsemurhakuolleisuus ei jakaudu tasaisesti väestöryhmien välille, vaan sosioekonominen asema ja pääasiallinen toiminta määrittävät sitä edelleen voimakkaasti: suurin itsemurhan riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla, pienituloisilla ja työttömillä.

Itsemurhakuolleisuuden pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot ovat edelleen huomattavat. Sekä miehillä että naisilla alhainen ammattiin perustuvan sosiaaliluokka osoittautui tärkeäksi itsemurhakuolleisuuden riskitekijäksi. Lisäksi koulutuksen voimakas itsenäinen vaikutus niihin itsemurhiin, joissa alkoholipäihtymys oli myötävaikuttava kuolemansyynä, indikoi, että osin sosioekonomisten erojen syyt juontuvat nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen, jolloin koulutus hankitaan ja terveyskäyttäytymistavat muodostuvat.

Työttömien korkea suhteellinen itsemurhakuolleisuus taloudellisen nousukauden aikana viittaa siihen, että pääasiallisen toiminnan mukaiset erot itsemurhakuolleisuudessa johtuvat ainakin jossain määrin valikoitumisesta työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi kuitenkin myös kausaalisesti nostavan itsemurhariskiä, ja erityisesti miesten osalta pienet tulot ovat tätä vaikutusta välittävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koulutuksella ja ammattiin perustuvalla sosiaaliluokalla sekä pitkäaikaistyöttömyydellä on kausaalista vaikutusta itsemurhakuolleisuuteen, mutta jossain määrin myös valikoituminen alhaiseen koulutukseen ja työttömyyteen selittävät itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myös alkoholinkäyttö vaikuttaa näiden erojen taustalla. Itsemurhien ehkäisyprojekteista hyötyisivätkin todennäköisimmin vähän koulutettujen, työntekijöiden ja työttömien lisäksi myös nuoret ihmiset, joiden terveyskäyttäytyminen on vasta muotoutumassa.

VTM Netta Mäen väitöstutkimus Not in all Walks of Life? Social Differences in Suicide Mortality tarkastetaan 13.3.2010 Helsingin yliopistossa.

Kuva Pixmac

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Nyt on pakko kysyä: CRP vai ei?17.04.2015

Vuonna 2030 lääkäri katsoo silmiin ja ymmärtää16.04.2015

Rokotuspakko ei sovi Suomeen16.04.2015

Onko kännykän terveyssovelluksista hyötyä vai haittaa?16.04.2015

Rokotusohjelman puhelinneuvonta loppuu16.04.2015

Katsaus: Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka16.04.2015

Hoitokäytännöt yhtenäisiksi stabiilin sepelvaltimotaudin uudella Käypä hoito –suosituksella15.04.2015

HUS:n hoitojonot lyhentyneet14.04.2015

Huono koulumenestys ennustaa alkoholiongelmia13.04.2015

Papa-seulontojen kehittäjä täytti 100 vuotta10.04.2015

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2015