Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Suurin itsemurhariski vähän koulutetuilla
Julkaistu 11.03.2010 08.12

Itsemurhakuolleisuus ei jakaudu tasaisesti väestöryhmien välille, vaan sosioekonominen asema ja pääasiallinen toiminta määrittävät sitä edelleen voimakkaasti: suurin itsemurhan riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla, pienituloisilla ja työttömillä.

Itsemurhakuolleisuuden pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot ovat edelleen huomattavat. Sekä miehillä että naisilla alhainen ammattiin perustuvan sosiaaliluokka osoittautui tärkeäksi itsemurhakuolleisuuden riskitekijäksi. Lisäksi koulutuksen voimakas itsenäinen vaikutus niihin itsemurhiin, joissa alkoholipäihtymys oli myötävaikuttava kuolemansyynä, indikoi, että osin sosioekonomisten erojen syyt juontuvat nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen, jolloin koulutus hankitaan ja terveyskäyttäytymistavat muodostuvat.

Työttömien korkea suhteellinen itsemurhakuolleisuus taloudellisen nousukauden aikana viittaa siihen, että pääasiallisen toiminnan mukaiset erot itsemurhakuolleisuudessa johtuvat ainakin jossain määrin valikoitumisesta työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi kuitenkin myös kausaalisesti nostavan itsemurhariskiä, ja erityisesti miesten osalta pienet tulot ovat tätä vaikutusta välittävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koulutuksella ja ammattiin perustuvalla sosiaaliluokalla sekä pitkäaikaistyöttömyydellä on kausaalista vaikutusta itsemurhakuolleisuuteen, mutta jossain määrin myös valikoituminen alhaiseen koulutukseen ja työttömyyteen selittävät itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myös alkoholinkäyttö vaikuttaa näiden erojen taustalla. Itsemurhien ehkäisyprojekteista hyötyisivätkin todennäköisimmin vähän koulutettujen, työntekijöiden ja työttömien lisäksi myös nuoret ihmiset, joiden terveyskäyttäytyminen on vasta muotoutumassa.

VTM Netta Mäen väitöstutkimus Not in all Walks of Life? Social Differences in Suicide Mortality tarkastetaan 13.3.2010 Helsingin yliopistossa.

Kuva Pixmac

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Psykoterapia ja lääkehoito yhdessä tehokkainta depression hoidossa02.10.2014

Ravinnon monityydyttymättömillä rasvahapoilla yhteys pienempään sydäntautiriskiin02.10.2014

Uusi bloggaaja haluaa herättää keskustelua02.10.2014

Sydänlääke strofantiini tehoaa Ebolaan?29.09.2014

Lääkityksestä kyseenalaista hyötyä dementian loppuvaiheessa26.09.2014

Eläkeratkaisu sortaa korkeasti koulutettuja26.09.2014

Rajoituksia säätelevä laki parantaa oikeusturvaa26.09.2014

Terveydenhuollon sähköistäminen takkuilee Virossakin25.09.2014

Biopankkien yhteistyö tuo mahdollisuuksia potilaiden yksilölliseen hoitoon25.09.2014

Kahdeksan katsetta kuolemaan25.09.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014