Ajan­kohtai­sta

Suomalaiset haluavat tehdä töitä entistä pitempään

Entistä useammat ovat valmiita työskentelemään 63 ikävuoden jälkeen. Edellytyksiä työssä jatkamiselle luovat hyvä terveys, taloudelliset tekijät, mielekäs työ, mahdollisuudet työn keventämiseen ja työaikojen joustot, kertoo Työterveyslaitoksen uusi katsaus.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000036271757.jpg

Työssä olevista 45 vuotta täyttäneistä vain runsas kolmannes oli sitä mieltä, etteivät he missään tapauksessa tule jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Heidän osuutensa oli pienentynyt vuoteen 2006 verrattuna.

Kielteisimmin työssä jatkamiseen suhtautuivat työntekijäammateissa työskentelevät. Ylemmistä toimihenkilöistä ainoastaan runsas neljännes ei aio jatkaa työssä, kun taas alemmista toimihenkilöistä reilu kolmannes ajatteli, ettei halua tehdä töitä pitempään.

Työuran pidentäminen edellyttää hyvää terveyttä

Tärkeimpiä työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat edelleen oma terveys ja taloudelliset tekijät. Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi oli viime vuosien aikana tullut mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ. Selvästi enemmän merkitystä olivat saaneet myös mahdollisuudet työn keventämiseen ja työaikojen joustot.

Vuonna 2009 neljä kymmenestä palkansaajasta jousti työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Vain joka kolmannella oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, jolloin he voivat itse säädellä työpäivän pituutta.

Työaikajoustot eivät ole juuri lisääntyneet 2000-luvulla. Eniten joustivat ylemmät toimihenkilöt, kun taas vähiten mahdollisuuksia joustamiseen oli palvelu-, myynti- ja hoitotyössä. Joustamisen tasapaino yhtäältä yrityksen ja toisaalta työntekijöiden tarpeiden mukaan on osoittautunut tärkeäksi organisaation toiminnan kannalta.

– Tällainen molemminpuolinen työaikajousto tukee työntekijöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, sanoo vanhempi tutkija Irja Kandolin Työterveyslaitoksesta.

Työ henkisesti raskasta ja kiireistä erityisesti kunta-alalla


Keskeinen kuormituksen lähde työssä on kiire ja kokemus siitä, että joutuu keskeyttämään työnsä muiden tehtävien takia. Palkansaajista noin puolet koki kiirehtivänsä melko tai hyvin usein, että saa työnsä tehtyä viime vuonna. Naiset kokivat enemmän kiirettä työssään kuin miehet.

Kiirettä koettiin erityisesti kunta-alalla, ja se vaivasi nimenomaan ylempiä toimihenkilöitä. Työnsä joutui keskeyttämään melko usein tai jatkuvasti lähes puolet palkansaajista.

Miehillä enemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä kuin naisilla

Mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin asioihin ja omaan työmäärään auttavat työntekijää säätelemään työkuormitustaan. Tämä ehkäisee stressireaktioiden syntymistä.

Suomalaisista palkansaajista puolet koki voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin työpaikallaan melko tai erittäin paljon. Miehet kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin naiset ja toimihenkilöt paremmiksi kuin työntekijät.

Työ ja terveys Suomessa 2009 -katsaus perustuu Työterveyslaitoksen rekisteritietoihin, haastattelututkimuksiin ja asiantuntijoiden näkemyksiin, jotka on koottu Suomen työoloja ja terveyttä käsitteleväksi kirjaksi.

Lisätiedot: 
Työterveyslaitos.

Kuva Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030