Eurolääkärivaiheen poistaminen voisi helpottaa terveyskeskuslääkäreiden rekrytointia

Peruspalveluministeri Paula Risikko esittää kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen, eli niin sanotun eurolääkärivaiheen poistamista lääkärien täyslaillistuksen edellytyksenä. Jatkossa lääketieteen lisensiaatti voisi toimita täysvaltaisena lääkärinä heti valmistuttuaan.

http://www.laakarilehti.fi/pics/tktutkimus.jpg

Muissa EU-maissa perusterveydenhuollon lisäkoulutusta edellytetään ainoastaan päätoimisilta yleislääkäreiltä. Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila sanoo, että tämä on se suunta mihin suomalaistakin järjestelmää halutaan kehittää.

Halilan mukaan osalaillistamisen purkaminen on erittäin odotettu uudistus ja se voi lisätä terveyskeskusten houkuttelevuutta, sillä täyslaillistuksen saadakseen lisensiaatteja ei enää pakoteta työskentelemään niissä.

Perusterveydenhuoltoon perehdyttämistä pidetään huolta jatkossakin kaikilla erikoisaloilla. Nyt erikoislääkäreiden koulutukseen kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso.

– Voitaisiin kuitenkin miettiä voisiko yleislääketieteeseen erikoistuvilla tämä jakso olla pidempi ja muilla sen mittaa voisi lyhentää, Halila pohtii.

– Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa on työskennelty toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Kansainvälisesti tämä on tuonut ongelmia, sillä perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen osalaillistettuja lääkäreitä on luultu harjoittelijoiksi, Halila sanoo.

Akuuttilääketieteen erikoisalalle lisäpontta

Risikko esittää myös aiemmin päivystyslääketieteen nimellä kulkeneen akuuttilääketieteen erikoisalan perustamista. Tätä erikoisalaa, samoin kuin Risikon niinikään esittämää psykogeriatriaa esittivät myös Hannu Puolijoki ja Anja Tuulonen vuonna 2007 julkaistussa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen arvioinnissaan.

– Akuuttilääketieteen erikoisalan tarpeesta vallitsee varsin laaja yksimielisyys, samoin psykogeriatrian ja päihdelääketieteen osaamisen lisäämisestä. Keskustelua käydään siitä olisiko tiedekuntien lisäkoulutusohjelma tai Lääkäriliiton erityispätevyys riittävä, Halila sanoo.

Risikon esityksessä hahmotellaan muutoksia sisätautien ja kirurgian erikoislääkärikoulutukseen. Erikoistuminen suoraan entisille suppeille erikoisaloille on kaventanut sisätautilääkäreiden ja kirurgien osaamista, mikä on vaikeuttanut muun muassa päivystystoimintaa.

– Asiasta vallitsee ristiriitainen käsitys erityisesti kirurgien keskuudessa, mikä on osaltaan estänyt jo vuonna 2007 tehtyjen esitysten toimeenpanoa, Halila sanoo.

Juha-Pekka Honkanen