Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Onkohan lapsiperheessä alkoholiongelma?
Julkaistu 08.04.2010 12.33

Milloin lapsiperheen vanhempien päihteidenkäyttö on niin ongelmallista, että neuvolalääkärin tulee puuttua asiaan? Tutkija Mira Roine A-klinikkasäätiöstä sanoo, ettei vastaus löydy välttämättä pelkkiä suurkulutuksen rajoja tuijottelemalla tai audit-lomakkeita täyttelemällä.

Numeraalisia mittareita tärkeämmäksi Roine nostaisi lapsen kokemuksen.

− Aikuisten näkökulmasta ihan kohtuullinen ja ongelmaton käyttö voi olla lapsen mielestä jotain täysin muuta. Hienoisetkin muutokset oman vanhemman käytöksessä, äänensävyssä ja hajussa pelottavat helposti lasta. Jo pieni vauva aistii tällaiset asiat.

Roine rohkaisee lääkäreitä käsittelemään asiaa entistä useammin myös suoraan lapsen kanssa.

− Tämä pitää tietysti tehdä kuhunkin ikäkauteen sopivalla tavalla: sitä leikinomaisemmin, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Tähän tarkoitukseen kaivataan hyviä työkaluja − ja toivottavasti pian myös saadaan.

Roine kehottaa puhumaan päihteistä vanhemmillekin lapsen näkökulmaa korostaen.

− Jos ongelmat eivät ole päässeet valtavan suuriksi, jo tämä saattaa avata vanhempien silmät. Moni äiti ja isä ei yksinkertaisesti ole tajunnut, että harmittomilta tuntuvat saunakaljat ja rentoutumisviinit häiritsevät lasta.

Tärkeää on, ettei vastaanotolla herännyt huoli jää käsittelemättä. Lääkärinkään ei kannata tuudittautua ajatukseen, että kyllä ongelmat havaitaan ja hoidetaan päiväkodissa tai jossain muualla.

Huoli kuuluu kirjata

Helsingissä neuvola- ja koululääkärinä työskentelevä Marjut Jalonen yhtyy moniin päihdetutkija Roineen näkemyksiin.

− Huolta vanhempien päihteidenkäytöstä ei aina kirjata lapsen kertomukseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kyse on lapsen terveyden kannalta aivan keskeisestä tiedosta.

Jalonen näkee liialle varovaisuudelle monia syitä.

− Yksi on varmasti halu säilyttää perheen luottamus. Pelätään vanhempien loukkaantuvan ja lopettavan neuvolakäynnit. Nehän ovat kuitenkin vapaaehtoisia.

Jalonen kertoo itse pyrkivänsä tarttumaan asiaan riuskastikin, jos tilanne vaikuttaa vakavalta.

− Teen tarvittaessa kirjallisen lastensuojeluilmoituksen ja vielä toisenkin. Minusta tätäkään keinoa ei pidä kaihtaa. Ennen ilmoituksen tekoa asiasta pitää ehdottomasti puhua vanhemmille. Heille kannattaa korostaa, ettei ilmoitus suinkaan ole sama kuin huostaanotto. Moni perhe kokee tukitoimet itse asiassa positiivisesti.

Mari Vehmanen
kuva Mikko Käkelä

Lue juttu kokonaisuudessaan 9.4. ilmestyvästä Lääkärilehdestä. Lehdessä myös alkuperäistutkimus "Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito?".

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista 22.05.2013

Apotille uusi hankejohtaja21.05.2013

Genomitieto avuksi sydäntautiriskin arviointiin21.05.2013

Verenpainelääkkeitä käytetään liian vähän20.05.2013

Vähentääkö kypäräpakko pyöräilijöiden päävammoja?20.05.2013

Syövästä parantunut potilas lisää kliinikon kokemusta20.05.2013

Yleislääkärit: Lääkkeiden annosjakelupalvelussa turvallisuusongelmia17.05.2013

Valtuuskunta: Sote-uudistus valmisteltava uudelleen 17.05.2013

Laura jätti jäljen17.05.2013

Susanna Huovisesta uusi peruspalveluministeri17.05.2013

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2013