Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Narratiivisessa terapiaryhmässä jokainen saa äänensä kuuluviin
Julkaistu 09.04.2010 15.45

– Ryhmä tutki yhdessä ongelmallisiksi koettuja toimintatapoja ja minäkäsityksiä. Tämä oli keskeistä työskentelyssä, kertoo psykologi Terhi Partanen Tampereen avomielenterveyspalveluista.

Narratiivisen terapiaryhmän lähtökohtana oli se, että ryhmässä olleet psykiatrisen poliklinikan potilaat määrittelivät itse omat ongelmansa.

Tampereen kaupungin avomielenterveyspalvelujen pilottiryhmään osallistuneet olivat olleet psykiatrisessa hoidossa yli 7 vuotta. Diagnostisia poissulkukriteerejä ei ollut, mutta ryhmä ei soveltunut avoimesti itsetuhoisille tai aggressiivisille henkilöille.

– Lisäksi ryhmää ei suositeltu niille, joilla oli vaikeisiin psykoottisiin häiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin liittyvää ajattelun ja tulkinnan ehdottomuutta sekä joustamattomuutta. Kaikilla ryhmään osallistujilla oli ollut masennusdiagnoosi jossakin vaiheessa hoitoa, ja useimmilla oli myös jokin muu psykiatrinen diagnoosi, mm. traumaperäinen stressireaktio, paniikkihäiriö ja sekamuotoinen masennus ja ahdistuneisuus, sanoo Partanen.

Asioiden jakaminen helpotti oloa

Kymmenen istunnon ryhmäprosessi alkoi kunkin ryhmäläisen ”ongelmakertomuksen” esittelystä ja vuorovaikutuksellisesta käsittelystä, joka perustui reflektiiviselle työtavalle. Tämä työmenetelmä esiteltiin ryhmäläisille jo arviointihaastattelussa.

– Reflektiivinen työskentely ohjaa ryhmäläisiä kuuntelemaan toisia ja havainnoimaan omia mielensisältöjään. Omien havaintojen, ajatusten ja tunteiden ääneen kertominen omaksuttiin ryhmässä luontevaksi tavaksi toimia. Osallistujilla oli myös mahdollisuus käyttää erilaisia itseilmaisun välineitä kuten valokuvia ja piirustuksia, toteaa Terhi Partanen.

Ryhmän ohjaajat olivat aktiivisia, ja he reflektoivat sekä ongelmakertomuksia että ryhmän käymiä keskusteluja. Pyrkimyksenä oli tuottaa ryhmäkeskusteluissa vaihtoehtoisia näkökulmia ongelmallisiksi koettuihin toimintatapoihin.

Partasen mukaan on tärkeää, että vaikeista asioista puhutaan ryhmään osallistujien kielellä. Ryhmäläiset kokivat myönteiseksi asioiden jakamisen ja sen, että ongelmia voitiin tarkastella eri näkökulmista.

– Viimeisillä käynneillä ryhmän jäsenet toivat esiin mahdollisia uusia tapoja asennoitua pulmiinsa ja hahmottaa niitä. Esimerkiksi pakottaville tavoille suhtautua ihmissuhteisiin löytyi väljyyttä ja vaihtoehtoja, hän huomauttaa.

Ulla Toikkanen


Kuva Pixmac

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Lääkäriopinnot uudistuvat opiskelijamäärän kasvaessa18.09.2014

Hoitaja ei voi arvioida yksin hoidon tarvetta päivystyksessä18.09.2014

Hajautettu opetus lisääntyy18.09.2014

Tyytyväisyys 
terveyskeskustyön
 opetukseen kasvoi18.09.2014

Toimintakertomuksen unohtaminen voi johtaa uhkasakkoon18.09.2014

Lääkärin työtä reseptiprovisiolla?17.09.2014

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri saattaa riitauttaa hakukiellon17.09.2014

THL: Sote-lain toimeenpano ei tuo automaattisesti säästöjä 16.09.2014

Ultraäänimittauksilla tarkempaa tietoa osteoporoosista16.09.2014

Silmänpohjan ikärappeuman lääkkeet yhtä turvallisia15.09.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014