Ajankohtaista 11.5.2010 00.00

Vanhainkodin asukas syö kahdeksaa lääkettä

Helsinkiläisten vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat käyttävät keskimäärin kahdeksaa lääkettä päivittäin. Psyykelääkkeiden käyttö on kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna erityisen yleistä.

Helsinkiläisten vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat käyttävät keskimäärin lähes kahdeksaa lääkettä päivittäin. Psyykelääkkeiden käyttö on kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna erityisen yleistä.

Vaikka D-vitamiinin hyödyt ovat tiedossa ja sen käytöstä on olemassa kansallinen suositus, yllättävän harvat vanhainkodin asukkaat saavat D-vitamiinia. Laksatiivien käytön yleisyys ei eroa kansainvälisistä tutkimuksista.

Vanhuksille sopimattomien lääkkeiden käyttö on melko yleistä. Lääkkeiden yhteisvaikutukset eivät käytetyn mittarin valossa vaikuta olevan keskeinen ongelma vanhainkodeissa.

Tiedot käyvät ilmi LL Helka Hosia-Randellin väitöskirjasta. Siinä tutkittiin noin 2 000:a helsinkiläisen vanhainkodin asukasta, joiden keski-ikä oli 84 vuotta.

– Ikääntyvät ihmiset sairastavat paljon ja käyttävät runsaasti lääkkeitä. Monilääkitys on yleistä erityisesti laitoksissa asuvien vanhusten keskuudessa. Toimintakyvyn ja aistitoimintojen heikkeneminen sekä ikääntymisen aiheuttamat muutokset farmakokinetiikassa ja farmakodynamiikassa altistavat vanhukset lääkehoidon aiheuttamille haitoille, Hosia-Randell toteaa.

Vältettäviä lääkkeitä joka kolmannella

Asukkaista 80 % käytti psyykelääkkeitä. Antipsykoottisiä lääkkeitä käytti 43 % ja mielialalääkkeitä 45 %. Rauhoittavia lääkkeitä käytti säännöllisesti 26 % ja unilääkkeitä 28 % asukkaista. Dementiaa sairastavista 11 % käytti dementialääkitystä.

Yli puolet asukkaista (55 %) käytti ummetuslääkkeitä säännöllisesti. Ummetuslääkkeiden käyttöön liittyi korkea ikä, huono liikkumiskyky, huono ravitsemustila, puremisongelmat, Parkinsonin tauti ja suuri lääkemäärä. Välipalojen syönti liittyi vähäisempään ummetuslääkkeiden käyttöön.

D-vitamiinivalmistetta käytti 33 % ja kalsiumvalmistetta 28 % asukkaista. Yhtäaikaisesti D-vitamiini- ja kalsiumvalmistetta käytti 20 % asukkaista. D-vitamiiniannokset olivat pieniä: 21 % asukkaista sai tutkimuksen aikaisen suositusannoksen 10μg ja 4 % sai 20μg tai enemmän.

D-vitamiinia käyttäneillä asukkailla oli parempi ravitsemustila, he söivät useammin välipaloja, heillä oli harvemmin ummetusta ja heidän painoaan seurattiin useammin kuin asukkailla, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinivalmisteita.

Iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä käytti 34 % asukkaista. Yleisimmin käytetyt vältettävät lääkkeet olivat lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit, joiden annostus oli suositusta suurempi, sekä antihistamiini hydroksitsiini ja antibiootti nitrofurantoiini. Näiden osuus kaikista vanhuksille sopimattomista lääkkeistä oli yhteensä lähes 77 %. Kahden lääkkeen mahdolliselle yhteisvaikutukselle altistui alle 5 % asukkaista.

Asukkaista 81 % oli naisia, 70 %:lla oli dementiadiagnoosi ja 40 % käytti päivittäin yli yhdeksää lääkettä.

Asukkaiden terveydentilaa ja lääkitystä koskevat tiedot kerättiin helmikuussa 2003.

Hosia-Randellin väitöstutkimus "Perspectives on prescribing in nursing homes in Helsinki (Lääkehoito helsinkiläisissä vanhainkodeissa)" tarkastetaan Helsingin yliopistossa 14.5.2010.

kuva: Pixmac