Ajan­kohtai­sta

Lääkkeet kuljetusproteiinien avulla aivoihin

Mikko Gyntherin väitöskirjatutkimuksessa pyrittiin kehittämään keinoja, joilla lääkeaineiden aivoihin kulkeutumista voidaan edistää ja mahdollistaa lääkkeiden pääsy vaikutuspaikkaansa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/aivot-Pixmac000016900603.jpg
Uusien keskushermostosairauksien hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittäminen on erittäin haastavaa. Yksi merkittävimmistä ongelmista lääkekehitykselle on veri-aivoeste, joka suojaa aivoja ja samalla estää useiden lääkeaineiden pääsyn aivoihin. On arvioitu, että jopa 98 prosenttia kaikista potentiaalisista keskushermostolääkkeistä ei läpäise veri-aivoestettä riittävän hyvin toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Proviisori Mikko Gyntherin Kuopion yliopistossa tekemässä väitöskirjatutkimuksessa pyrittiin kehittämään keinoja, joilla lääkeaineiden aivoihin kulkeutumista voidaan edistää ja mahdollistaa lääkkeiden pääsy vaikutuspaikkaansa.

Ravintoaineilla omat kuljetusmekanismit aivoihin

Aivot tarvitsevat suuria määriä ravintoa toimiakseen. Ravintoaineilla, kuten glukoosilla ja aminohapoilla on veri-aivoesteessä omat erikoistuneet kuljetusmekanismit, kuljetusproteiinit, jotka mahdollistavat aivojen tehokkaan ravinnonsaannin. Näiden kuljetusproteiinien hyödyntäminen on yksi potentiaalinen keino lääkkeiden aivoihin kulkeutumisen edistämiseksi. Lääkeaineita on kuitenkin hankala suunnitella niin, että ne muistuttavat rakenteeltaan ravintoainetta ja sen lisäksi säilyttävät lääkkeellisen tehonsa. Yksi mahdollisuus välttää tämä ongelma on aihiolääkkeet.

Aihiolääkkeet ovat keino parantaa lääkeaineen lääkkeenkaltaisia ominaisuuksia muuttamatta kuitenkaan vaikutuskohtaansa päätyvän aktiivisen lääkeaineen rakennetta. Aihiolääkkeet ovat lääkemolekyylin inaktiivisia johdoksia, joista lääkemolekyyli vapautuu muuttumattomana elimistössä, joko imeytymisen jälkeen tai halutussa vaikutuspaikassaan, esimerkiksi aivoissa.

Kuljetusproteiinien hyödyntäminen aihiolääkkeiden avulla

Tässä väitöskirjatutkimuksessa mallilääkeaineina käytetyistä ketoprofeenista ja indometasiinista tehtiin aihiolääkkeitä, joissa aihio-osana toimi aminohappo tai glukoosi. Tutkimuksessa voitiin osoittaa, että aihiolääkkeet pääsivät veri-aivoesteen läpi aivoihin hyödyntämällä ravintoaineiden kuljetusproteiineja. Tulosten perusteella keskushermostosairauksien hoitoon suunniteltujen lääkkeiden aivoihin kulkeutumista voidaan mahdollisesti edistää tekemällä niistä kuljetusproteiineja hyödyntäviä aihiolääkkeitä.

Proviisori Mikko Gyntherin väitöskirja ”Blood-Brain Barrier Transporters in CNS Drug Delivery: Design and Biological Evaluation of LAT1 and GluT1 -Targeted Prodrugs” tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa lauantaina 9 lokakuuta.

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030