Pyssyt pois lääkärin määräyksestä
Lakiesityksen mukaan lääkärin tulee ilmoittaa poliisille henkilöstä, joka saattaa olla sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_vaara1.jpg
Eduskunta käsittelee tänään torstaina ampuma-aselain muutosta, jonka mukaan lääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus epäilyttävästä potilaasta.
Lakiesityksen mukaan lääkärin tulee ilmoittaa poliisille henkilöstä, joka saattaa olla sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Ilmoituksen tulee perustua ihmisen tapaamiseen ja potilastietoihin, joiden pohjalta lääkärillä on ”perusteltu syy arvioida henkilön saattavan olla itselleen tai toiselle vaarallinen”.
– Vaikka ilmoitusvelvollisuus lakiin on tulossa, lääkärin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä arvioidaan ammattihenkilöiden normaalin valvontajärjestelmän mukaisesti. Ampuma-aselakiinhan ei sisälly ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sanktiopykälää. Syy-seuraussuhteen toteennäyttäminen lääkärin mahdollisen laiminlyönnin ja rikoksen välilä esimerkiksi väkivaltarikoksessa on käytännössä erittäin vaikeaa ellei mahdotonta, rauhoittelee Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo huolestuneita lääkäreitä.
Samoilla linjoilla on eduskunnan hallintovaliokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Ossi Lantto. Hän ei pidä velvollisuutta kohtuuttomana.
– Laki jättää paljon harkintaa lääkärille. Kysymys on sellaisesta ilmoituskynnyksen arvioinnista, joka lääkärin koulutuksen ja kokemuksen perusteella voidaan siinä tehtävässä katsoa kuuluvan hänen ammattitaitoonsa. Tarkemmista perusteista, joiden mukaisesti lääkärin tulee arvioida ilmoitusvelvollisuuden täyttymistä tullaan säätämään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Tämä valmistelu tapahtuu sisäasiainministeriön toimesta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, Ossi Lantto toteaa.
Kohonnut väkivallan riski liittyy eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön (16/2010 vp) ja sitä edeltäneen hallituksen tekemän lakiesityksen perusteluiden mukaan eräisiin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin. Esimerkiksi masennuksesta kärsivien itsemurhariski sekä väkivaltaisen käyttäytymisen riski eräissä persoonallisuudenhäiriöissä yhdistettynä päihdeongelmaan on mainittu perusteluissa.
Lääkäreistä ilmiantajia?
– Alunperinhän kyseessä piti olla lääkärille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilöille tuleva ilmoitusoikeus. Kun lakimuutos eteni hallintovaliokuntaan, se muuttui siellä lääkäreiden kohdalla ilmoitusvelvollisuudeksi. Muille ammattihenkilöille jää pelkkä oikeus, kertoo Markku Kojo.
Kojon mukaan lakiesityksen muutoksesta jää sellainen maku, että lääkäreistä halutaan tehdä ilmiantajia. Lääkäreitä säädettävä velvollisuus sekä huolettaa että osin pelottaakin. Miten käy lääkärin ja potilaan välisen luottamuksen, kun lääkäri lailla velvoitetaan kertomaan luottamuksellisia tietoja potilaasta poliisille. Persoonallisuushäiriöiset saattavat mieltää lääkärin olevan heitä vastaan eikä heidän puolellaan, mikä voi merkitä lääkäreihin kohdistuvan väkivaltariskin kasvamista.
Ossi Lantto toteaa, että hallintovaliokunnassa asiaa on harkittu tarkkaan, mutta valiokunnan keskustelut eivät ole julkisia.
Ajokielto-ilmoituksia hyvin vähän
Ampuma-aselain muutokseen sisältyvää lääkärin ilmoitusvelvollisuutta on perusteltu muun muassa sillä, että lääkäreillä on jo ajoterveyttä koskeva ilmoitusvelvollisuus. Velvollisuus tuli voimaan vuonna 2004.
Lääkäriliitossa perustelua pidetään ontuvana, sillä muun muassa sisäasiainministeriö ja Poliisihallitus ovat todenneet, ettei ilmoitusvelvollisuus toimi käytännössä.
– Tarkkaan ottaen velvollisuus ei ole jäänyt lain kuolleeksi kirjaimeksi, sillä ilmoituksia kyllä tulee, mutta ei todennäköisesti aina, kun aihetta olisi, arvioi lupahallintopäällikkö Minna Gråsten Poliisihallituksesta.
Gråstenin mukaan ilmoituksia ajokyvyn heikkenemisestä tulee lääkäreiltä kyllä silloin, kun kyse on kroonisesta sairaudesta, esimerkiksi näkökyvyn menettämisestä tai vaikeasta diabeteksesta. Sen sijaan tilapäiset ajokykyyn vaikuttavat terveystekijät, esimerkiksi alkoholiongelmat, eivät tule poliisin tietoon. Tätä toki ajo-oikeutta koskeva laki ei edellytäkään.
– Viime vuonna Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi määräsi 2165 ajokieltoa terveydentilaan liittyvien syiden perusteella. Määrää ei voi pitää järin suurena, Gråsten sanoo.
Minna Gråstenin mukaan lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ei ole myöskään ”koeteltu” oikeusasteissa. Poliisihallituksen tietojen mukaan yhtään syytettä lääkäriä vastaan ei ole nostettu ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia
