Ajan­kohtai­sta

Terveysarkisto hämmentää yksityislääkäreitä

Yksityisissä lääkäripalveluyrityksissä mietitään, tuleeko järjestelmästä riittävästi hyötyä suhteessa kuluihin.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_sy_arkistokansio.jpg
Kansallisen terveysarkiston käytännön vaikutukset aiheuttavat yksityislääkäreille epätietoisuutta. On vaikea ottaa askel kohti uutta järjestelmää, kun ei tiedetä, mihin suuntaan askel pitäisi ottaa, summaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Iso ongelma on, että uusiin järjestelmiin liittymisen hintaa ei tiedetä. Kustannukset tulevat koostumaan omien järjestelmien integroimisesta kansalliseen terveysarkistoon sekä käyttömaksuista. Kela on arvioinut käyttömaksujen suuruudeksi seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Summan jakoperusteista ei ole tehty päätöksiä.

Uskottavuus kovilla

Kansallinen terveysarkisto, johon kuuluvat sähköinen potilastiedon arkisto ja e-resepti, ovat saamassa jälleen lisäaikaa sen jälkeen kun hallitus esitti lokakuun alussa järjestelmän käyttöönoton viivästyttämistä vuodella. Uuden esityksen mukaan julkinen terveydenhuolto siirtyisi sähköiseen lääkemääräykseen maaliskuuhun 2013 mennessä ja sähköiseen potilastietojärjestelmään vuoden 2014 syyskuuhun mennessä. Yksityisellä terveydenhuollolla siirtymäaikaa olisi vuosi pitempään.

Jatkuvat viivästymiset ovat Ismo Partasen mukaan syöneet järjestelmän uskottavuutta. Monet uskovat, ettei järjestelmää saadaan toimimaan viivästetyssäkään aikataulussa. Uskonpuute saa yksityiset lääkäriasemat odotuskannalle uusiin järjestelmiin valmistautumisessa.

Yksityisten lääkäreiden ja lääkäriasemien pitää liittyä kansalliseen sähköiseen potilastietojärjestelmään, jos heillä on käytössä omat sähköiset potilasarkistot. Sähköisiä reseptejä pitää pystyä kirjoittamaan kaikkien, paitsi yksin työskentelevien lääkäreiden.

Käytännössä vain pieni osa yksityisistä lääkäreistä on siis jäämässä järjestelmän ulkopuolelle. Partasen mukaan yksityisellä puolella odotetaan, että jos kansallinen järjestelmä saadaan toimimaan hyvin, se parantaa asiakaspalvelua. Toisaalta pelätään, että jos järjestelmä on kankea ja hidas, se vie aikaa potilaan hoitamiselta.

– Monissa yrityksissä mietitään, tuleeko järjestelmästä riittävästi hyötyä omalle toiminnalle suhteessa niihin kuluihin, joita se aiheuttaa.

Lue lisää perjantaina ilmestyvästä Lääkärilehdestä 42/2010.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030