Miksi pillit eivät jo soi?
Lääkäri arvioi ambulanssikyydin kiireelliseksi, mutta hätäkeskuspäivystäjä ratkaisee toisin
http://www.laakarilehti.fi/pics/ambulanssi2.jpg
Hätäkeskukset ovat ensihoidon portinvartijoita. Tilanne kummastuttaa monia lääkäreitä.
Keskustelu hätäkeskusten roolista portinvartijana sai tulta Lääkärilehdessä uutisoidusta tapauksesta, jossa lääkärin kutsuman ambulanssin tulo aivoinfarktipotilaan luo palvelutaloon kesti yli kaksi tuntia. Nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto aikoo selvittää terveydenhuollon ohjeistuksen asianmukaisuuden pääkaupunkiseudulla.
Lääkärit ovat törmänneet ongelmaan aiemminkin. Nimettömänä pysyttelevä lastenlääkäri kertoo nykyisin neuvovansa vanhempia viemään astmakohtauksen saaneen lapsensa mieluummin terveyskeskuksen päivystykseen kuin yksityiselle lääkäriasemalle.
– Minulle on viimeisen puolentoista vuoden aikana käynyt puolenkymmentä kertaa niin, että oma arvioni lapsen kiireellisestä jatkohoidosta on ohitettu hätäkeskuksessa, sanoo yksityisillä lääkäriasemilla työskentelevä lääkäri.
Ambulanssi on toki aina tullut paikalle, mutta odottelu on voinut kestää lääkärin omaan kiireellisyysarvioon verrattuna kohtuuttoman kauan.
Hätäkeskukselle lääkäri on jokamies
– Kun lääkäri soittaa yksityiseltä lääkäriasemalta, käsitellään hätäpuhelu tavalliseen tapaan, kuten kaikki ilmoitukset. Hätäkeskuspäivystäjä tekee riskinarvion ja hälyttää etukäteen määritellyn vasteen, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Arno Vuori.
Helsingin hätäkeskuksen johtaja Markus Grönholm sanoo, että soittajan taustalla ei ole merkitystä hätäkeskuspäivystäjän haastattelurutiiniin. Päivystäjä on koulutettu ja ohjeistettu käyttämään aina valtakunnallista riskinarviointiohjeistoa, minkä on todettu tuottavan parhaan lopputuloksen.
– Lääkärinkin on siis vain maltettava vastata päivystäjän kysymyksiin tapahtumapaikasta, potilaan kivuista, näkyvistä vammoista ja tajunnantilasta, eli peruselintoiminnoista.
Vastausten pohjalta päivystäjä tekee hälyttämispäätöksen. Lääkärihän ei voi tietää, mikä on hätäkeskusta ohjaavan terveysviranomaisen ohjeistama oikea tehtävä- ja kiireellisyysluokka ja minkälaisia resursseja hätäkeskuksella on kulloinkin käytettävissä. Vain hätäkeskuksessa on tieto siitä, millaisin hoitovalmiuksin varustettuja ambulansseja on missäkin päin aluetta, onko lääkäriambulanssi valmiina tai tarvitaanko paikalle kenties muita pelastustoimen yksikköjä, Grönholm toteaa.
Taustalla on ensihoidon asiantuntemus
– On syytä muistaa, että terveysviranomainen ohjeistaa sairaankuljetuksen ja ensihoidon ja sitä kautta myös hätäkeskuksen toimintaa. Potilaiden kuljetuksen kiireellisyysluokan, tarvittavan ambulanssin tason tai lääkärin mukaantulon ambulanssitehtävälle määrittelevät lääketieteen ja ensihoidon asiantuntijat, korostaa sairaankuljetuspäällikkö Markku Rajamäki Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta.
Sekä Markku Rajamäki että Markus Grönholm muistuttavat, että kaikkien osapuolten tahto on saada potilas parhaaseen mahdolliseen hoitoon. He kannustavat lääkäreitä ottamaan yhteyttä hätäkeskukseen, mikäli lääkärille jälkeenpäin tulee tunne, ettei tapahtuma mennyt niin kuin olisi pitänyt.
Näin soitat hätäkeskukseen
Toimi kuten kuka tahansa kansalainen, siis esittele itsesi, kerro, mistä soitat ja mitä on tapahtunut. Kuvaile potilaan tilaa ja vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin. Muista että päivystäjä ei lähetä ambulanssia diagnoosisi perusteella. Päätös tehdään terveysviranomaisilta saatujen paikallisten ohjeiden ja riskinarvio-ohjeiston perusteella. Mikäli hälytyksessä oli ongelmia, ota jälkeenpäin reilusti yhteyttä hätäkeskukseen asian selvittämiseksi.
Ulla Järvi
Kuva: SLL-arkisto
