Miksi influenssavirus iskee juuri keskushermostoon?
– On harmillista, jos rokotukset yleensä ja influenssarokotukset erityisesti leimataan nyt pelottaviksi, pahoittelevat narkolepsiakohua Hanna Nohynek ja Ville Valtonen.
http://www.laakarilehti.fi/pics/H1N1-Pixmac000031404613.jpg
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut rekisteritutkimuksen, joka saattaa paljastaa H1N1-influenssarokotusten ja narkolepsian yhteyden. THL on saanut luvan kerätä sairaanhoitopiireiltä vertailuaineistoiksi kaikki elokuun 2005 jälkeen havaitut narkolepsiatapaukset.
– Lopullista totuutta rokotusten mahdollisesta roolista ei silti välttämättä saada koskaan selville. Lapsista rokotettiin noin 80 prosenttia, joten rokotettujen ja rokottamattomien tilastollinen vertailu on hankalaa, muistuttaa THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek.
Rokotukset ja pandemia osuivat päällekkäin, joten on liki mahdotonta erotella, aiheutuiko narkolepsia rokotuksesta vai taudista.
– H1N1-virus on erittäin keskushermostohakuinen, sen osoittavat rokottamattomienkin sikainfluenssapotilaiden oireenkuva ja jälkitaudit. Kun vielä muistetaan, että niin sikainfluenssan kuin narkolepsian erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja nuoret aikuiset, tulee olemaan vaikea erottaa itse taudin ja toisaalta rokotusten mahdolliset haitat, muistuttaa infektiolääkäri, professori Ville Valtonen.
15 prosenttia suomalaisista narkolepsiageenin kantajia
Valtonen huomauttaa myös, että narkolepsialle tunnetaan alttiusgeeni, joka on pohjoismaisessa väestössä melko yleinen.
Noin 15 prosenttia suomalaisista kantaa tätä geeniä. Yhdeksällä kymmenestä narkolepsiapotilaasta on tämä alttiusgeeni.
– Aiemmista narkolepsiapotilaista tiedetään, että heistä osa on sairastunut hieman ennen sairastumista kuumeisen hengitystieinfektion, mukaanlukien streptokokki-infektion. Viime talvena sikainfluenssan takia Hyksin tehohoitoon joutuneista potilaista noin kymmenellä prosentilla todettiin myös bakteerin aiheuttama sepsis. Tämä osoitti jälleen kerran, että influenssaan liittyy usein sekundaarinen bakteeri-infektio, huomauttaa Ville Valtonen.
Valtonen sanookin, että kliinikolle ensimmäisenä mieleen tulee aina influenssavirus sekundaarisine bakteeri-infektioineen narkolepsian aiheuttajana, ei niinkään rokote. Tämä havaittiin jo aikoina ennen influenssarokotuksia.
– Meillekin on tullut soittoja, miten ihminen muistelee isoäitinsä alkaneen nukahdella navettapolulle takavuosien hongkongilaisen jälkeen, huomauttaa Nohynek.
– On harmillista, jos rokotukset yleensä ja influenssarokotukset erityisesti leimataan nyt pelottaviksi. Tiedetäänhän, että sydän- ja aivoinfarktin estossa influenssarokotus on erittäin merkittävä ja kilpailee tehokkuudessa statiinien kanssa, sanoo Ville Valtonen.
Ulla Järvi
Kuva: Pixmac
