Ajan­kohtai­sta

Lääketutkimuksia luisuu Suomesta Viroon

Virossa terveydenhuoltopalvelut on keskitetty suuriin yksiköihin, infrastruktuuri on muutenkin kehittynyt ja asenteet ovat tutkimusmyönteiset.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/pilleri.jpg
Vielä neljä vuotta sitten Suomessa aloitettiin 231 kliinistä lääketutkimusta. Viime vuonna aloitettiin enää 151 tutkimusta.

Vaikka tutkimusten määrä on laskenut hienoisesti koko Euroopassa, Suomessa vähennystä kuvataan romahdusmaiseksi.

– Itä-Eurooppa ja Viro; sinne lääketutkimuksia siirtyy yhä useammin, toteaa Suomen GSK:n lääketieteellinen johtaja, LT Petteri Knudsen.

Knudsenin mukaan Virossa terveydenhuoltopalvelut on keskitetty suuriin yksiköihin, infrastruktuuri on muutenkin kehittynyt ja asenteet ovat tutkimusmyönteiset.

– Laatu, nopeus, luotettavuus, ennakoitavuus ja yleinen ilmapiiri ovat tekijöitä, jotka vetävät tutkimusta puoleensa. Kaupallisen markkinan koolla ei niinkään ole ratkaisevaa merkitystä, Knudsen huomauttaa.

Suomi on perinteisesti ollut hyvämaineinen ja tehokas tutkimusmaa. Suomalaispotilaat ovat olleet mukana suurten kansantautien lääketutkimusprojekteissa, ja hyvä neuvolajärjestelmämme on tehnyt mahdolliseksi suurten rokotustutkimusten toteuttamisen.

– Tätä etua menetetään koko ajan, pahoitteli Tekesin Pharma-ohjelman päällikkö Pauli Saarenketo maanantaisessa Clinical Trial -seminaarissa Helsingissä.

Tutkimusten myötä menetetään paitsi rahaa ja potilaiden mahdollisuuksia päästä uusiin, tehokkaampiin lääkehoitoihin, myös lääketieteellistä osaamista.

– Kun lääkäri on mukana suurissa, kansainvälisissä lääketutkimuksissa, hän on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Esimerkiksi omista kauan aikaa sitten solmituista suhteista ulkomaisiin kollegoihin on merkittävää hyötyä ihan potilastyössäkin, sanoo akatemiaprofessori Heikki Joensuu Hyksin syöpätautien klinikalta.

Joensuu pitää välttämättömänä lääketeollisuuden ja lääkäreiden suhteiden läpinäkyvyyttä, tutkimuksen eettisyyttä ja riippumattomuutta, mutta rajansa kaikella.

– Nykyisin tutkimuksen byrokraattisuus ja päätutkijalle esimerkiksi USA:ssa asetettu palkattomuus tekevät tutkimuksen johtamisesta varsin epähoukuttelevan pestin, Heikki Joensuu sanoo.

– Nykyinen lääketutkimukseen kohdistuva lokajournalismi ei ole omiaan houkuttelemaan ainakaan nuoria lääkäreitä tutkijoiksi. Missä on median vastuu, jos esimerkiksi rokotekattavuus laskee? kysyy Petteri Knudsen GSK:lta.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030