Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Maitohappotaso voi kertoa aivojen iän
Julkaistu 04.11.2010 12.20

Maitohappotason tarkastelu magneettikuvauksella voi kertoa, kuinka ikääntymisprosessi etenee aivoissa. Maitohappotason nousu voi myös ennakoida ikääntymiseen liittyvien tautien, kuten Alzheimerin taudin puhkeamista.

Näin kertoo PNAS-lehdessä julkaistu, tuore tutkimus.

Karoliinisen instituutin tutkijat tarkastelivat mitokondrioiden heikkenemisen suhdetta aineenvaihdunnan muutoksiin hiirillä, jotka ikääntyivät normaalisti tai ennenaikaisesti. Tutkimuksen mukaan aivojen mitokondrioiden rappeutuminen lisääntyy hitaasti ikääntymisen myötä, mikä vaikuttaa maitohapon muodostumisesta vastaaviin geeneihin.

– Tutkimus tehtiin hiirillä, mutta samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös ihmisillä. On toivoa, että magneettikuvauksella voidaan jonain päivänä tarkastaa aivot ja määrittää niiden ikä, tutkimusjohtaja Lars Olson sanoo.

Tutkimus herättää eettisiä kysymyksiä

Neurologi, dosentti Maija Pihlajamäki KYS:sta pitää tutkimusta kiinnostavana. Erityisen mielenkiintoista olisi tietää, miten löydös mahdollisesti välittää elämänmittaisen aivojen vähäisen käytön, alhaisen koulutustason tai epäterveellisten elintapojen vaikutusta aivojen aineenvaihduntaan ja sitä kautta ehkä myös esimerkiksi Alzheimerin taudin syntyyn.

Julkaistua menetelmää voitaisiin käyttää aivojen ikääntymisen tutkimiseen, mutta Pihlajamäen mielestä tutkijoiden lanseeraama ehdotus aivojen iän määrittämisestä MRI-spektroskopialla on jonkin verran ennenaikaista ja aika rohkea yhteenveto geneettisesti muokatuilla hiirillä saaduista tutkimustuloksista.

– Potentiaalisia eettisiä kysymyksiäkin on ihmisten kohdalla hyvä miettiä aivojen ikääntymisen määrittelyä ehdoteltaessa, kun ei ikääntyminen sinänsä ei ole sairaustila eikä myöskään estettävissä, hän toteaa.

Pihlajamäen mukaan ollaan melko kaukana siitä, että menetelmää voitaisiin käyttää tavallisten ikääntymisen myötä yleistyvien neurologisten tautien, kuten Alzheimerin tai Parkinsonin taudin diagnostiikassa.

Pihlajamäki katsoo kuitenkin, että tutkimus luo erittäin kiinnostavaa pohjaa uusille hypoteeseille esimerkiksi Alzheimerin taudin patologian synnyn tutkimisen suhteen, erityisesti yhdessä PNAS-lehdessä lokakuussa julkaistujen kahden muun tutkimuksen (Vlassenko ym. ja Vaishnavi ym.) kanssa.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Osallistu keskusteluun Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Vältä 
kissa ja hiiri -leikkiä vastaanotolla29.01.2015

TTIP-vapaakauppasopimus herättää toiveita ja pelkoja29.01.2015

Euroopan lääkevirasto suosittelee useiden lääkkeiden myyntikieltoa29.01.2015

Valitus ahdistaa lääkäriä29.01.2015

JSN antoi Lääkärilehdelle vapauttavan päätöksen28.01.2015

Ulkomaisten lääkäreiden laillistaminen muuttuu27.01.2015

Ammattitautien ilmoittaminen ontuu26.01.2015

Entistä useammalla yhdysvaltalaisella on sairausvakuutus 23.01.2015

Langattomasta terveysteknologiasta luvataan apua halvauspotilaille 23.01.2015

Genomitutkimus 
istuu jo odotusaulassa23.01.2015

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2015