Maitohappotaso voi kertoa aivojen iän
Tuore tutkimus luo kiinnostavaa pohjaa uusille hypoteeseille Alzheimerin taudin patologian synnyn tutkimisessa.
http://www.laakarilehti.fi/pics/aivot-Pixmac000016900603.jpg
Maitohappotason tarkastelu magneettikuvauksella voi kertoa, kuinka ikääntymisprosessi etenee aivoissa. Maitohappotason nousu voi myös ennakoida ikääntymiseen liittyvien tautien, kuten Alzheimerin taudin puhkeamista.
Näin kertoo PNAS-lehdessä julkaistu, tuore tutkimus.
Karoliinisen instituutin tutkijat tarkastelivat mitokondrioiden heikkenemisen suhdetta aineenvaihdunnan muutoksiin hiirillä, jotka ikääntyivät normaalisti tai ennenaikaisesti. Tutkimuksen mukaan aivojen mitokondrioiden rappeutuminen lisääntyy hitaasti ikääntymisen myötä, mikä vaikuttaa maitohapon muodostumisesta vastaaviin geeneihin.
– Tutkimus tehtiin hiirillä, mutta samaa tekniikkaa voidaan käyttää myös ihmisillä. On toivoa, että magneettikuvauksella voidaan jonain päivänä tarkastaa aivot ja määrittää niiden ikä, tutkimusjohtaja Lars Olson sanoo.
Tutkimus herättää eettisiä kysymyksiä
Neurologi, dosentti Maija Pihlajamäki KYS:sta pitää tutkimusta kiinnostavana. Erityisen mielenkiintoista olisi tietää, miten löydös mahdollisesti välittää elämänmittaisen aivojen vähäisen käytön, alhaisen koulutustason tai epäterveellisten elintapojen vaikutusta aivojen aineenvaihduntaan ja sitä kautta ehkä myös esimerkiksi Alzheimerin taudin syntyyn.
Julkaistua menetelmää voitaisiin käyttää aivojen ikääntymisen tutkimiseen, mutta Pihlajamäen mielestä tutkijoiden lanseeraama ehdotus aivojen iän määrittämisestä MRI-spektroskopialla on jonkin verran ennenaikaista ja aika rohkea yhteenveto geneettisesti muokatuilla hiirillä saaduista tutkimustuloksista.
– Potentiaalisia eettisiä kysymyksiäkin on ihmisten kohdalla hyvä miettiä aivojen ikääntymisen määrittelyä ehdoteltaessa, kun ei ikääntyminen sinänsä ei ole sairaustila eikä myöskään estettävissä, hän toteaa.
Pihlajamäen mukaan ollaan melko kaukana siitä, että menetelmää voitaisiin käyttää tavallisten ikääntymisen myötä yleistyvien neurologisten tautien, kuten Alzheimerin tai Parkinsonin taudin diagnostiikassa.
Pihlajamäki katsoo kuitenkin, että tutkimus luo erittäin kiinnostavaa pohjaa uusille hypoteeseille esimerkiksi Alzheimerin taudin patologian synnyn tutkimisen suhteen, erityisesti yhdessä PNAS-lehdessä lokakuussa julkaistujen kahden muun tutkimuksen (Vlassenko ym. ja Vaishnavi ym.) kanssa.
Miia Soininen
Kuva: Pixmac
