Ajan­kohtai­sta

Kiire rassaa yhä enemmän

Ärräpäät lentävät, lounas jää syömättä, paperityöt siirtyvät iltaan. Tutkimuksen mukaan töissä on entistä kiireisempää. Lääkärit kertovat, miltä se tuntuu.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/kiirerassaa.jpg

Ärräpäät lentävät, lounas jää syömättä, paperityöt siirtyvät iltaan. Tutkimuksen mukaan töissä on entistä kiireisempää. Lääkärit kertovat, miltä se tuntuu.

– Voi perkele!

Sanat purkautuivat LL Jussi Toivosen suusta eräänä per­jantaina, ja häntä nolotti he­ti. Kärsivällinen mies ja puhuu näin.

Tilanne vain oli kestämätön. Terveyskeskuksen hoitaja tuli vastaanotto­huonee­seen kysymyksineen. Tietokoneella oli kaksi asiaa kesken. Puhelukin oli kesken. Lääke-esit­telijä odotti oven suussa tapaamista, jonka olisi jo pitänyt alkaa. Koko päivä oli yhtä pommitusta.

Hoitaja kääntyi kannoillaan ja lähti. Toivosen ei auttanut muu kuin pyytää anteeksi myöhemmin.

Nyt Toivosta jo naurattaa. Ei ihme, ­että pinna paloi. Toivonen pyöritti tuolloin ajoittain yksin Mäntsälän terveyskeskuksen toista solua. Nykyään meno on rauhoittunut. Toivonen on viihtynyt samassa paikassa jo kymmenen vuotta.

Ärräpäitä voi kuitenkin lennellä muualla, sillä rassaava kiire on lääkäreille entistä tutumpaa.

Töitä on tullut lisää

Kiire on lisääntynyt, toteavat lääkärit vuonna 2008 ­toteutetussa iMed-tutkimuk­sessa. Terveyskeskuslääkäreistä näin koki kolme neljästä, sairaaloissa työskentelevistä 65 %.

Yksityisellä sektorilla työskentelevistä vain ­alle kolmasosa oli samaa mieltä.

Moni katsoo, että työtä on yksinkertaisesti liikaa. Kiire ja työmäärän lisääntyminen tuovat paineita ajankäytön hallitsemiseen. Joka neljäs lääkäri tunnustaa, ettei hallitse sitä tehokkaasti.

Mistä tämä johtuu? Syitä on tietysti monia.

– Terveyskeskuksille on siirretty lisää tehtäviä. Töitä on absoluuttisesti tullut lisää. Potilasaines on vaikeutunut muun muassa siksi, että helpoimmat potilaat hoidetaan työterveyshuollossa ja hoitajavastaanotoilla. Paljon liittyy väestövastuujärjestelmään, jota on nyt lähdetty kehittämään eri suuntiin, Lääkäriliiton tutkimus­päällikkö Jukka Vänskä luettelee.

Terveyskeskuksen lääkäri­tilanne tun­tuu työtahdissa. Vaikka vuokralääkärit ja sijaiset tuovat helpotusta, vuokratyövoiman käyttö kasaa virkalääkäreille vastuuta pitkäaikaisista projekteista.

Sairaaloissa paineet ovat hieman erilaiset.

Tietokone hidastaa

Konsultoiva sisätautien erikoislääkäri Päivi Hannula on työskennellyt vuosia ­TAYS:ssa. Hän allekirjoittaa väitteen kiireen lisääntymisestä. Se tuntuu nahoissa erityisesti silloin, kun pitää poliklinikkaa ja vastailee puhelimeen. Samalla takkuaa tietokoneen kanssa.

– Asioihin kuluu enemmän aikaa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi tietohallinto ja hoidon tarkkuus verrattuna aikaisempaan. Lisääntyvän tiedon myötä konsultaatioita tulee enemmän, kun ei tiedetä mitä tehdä.

Jos puhelin ei soi, Hannula ehtii yleensä hyvin katsoa potilaat. ­Aikaa saisi kyllä olla enemmänkin. Potilasmateriaalin vaikeutuminen näkyy myös sairaalassa.

Hannula ehtii pitää lounastauon parina päivänä viikossa. Usein lounas viivästyy, eikä joskus puoli kolmelta enää viitsi mennä syömään. Kiire lisää kireyttä.

– Persoonana olen sellainen, että pyrin koko ajan lisäämään tehokkuutta ja ahnehdin asiaa, jota yritän hoitaa tietyssä ajassa, Hannula toteaa.

Paperityöt ovat nuorelle kiviriippa

Maaliskuussa valmistunut LL Leena Kujansuu työskentelee sijaisena Mäntsälän terveyskeskuksessa. Ajan puute on hänellekin arkipäivää.

– Minulla on useimmiten kiire. Osittain se johtuu siitä, että olen kokematon ja haluan tarkistaa asioita. Siihen menee enemmän aikaa kuin kokeneella lääkärillä. Välillä ajattelee, että ehtivätkö muut tekemään kaiken tässä ajassa.

Kujansuu huomaa selvän eron siihen, millaista oli ensimmäisenä kesänä terveyskeskuksessa. Nyt hän ehtii yleensä syömäänkin, vaikka listat ovat huomattavasti täydempiä. Sekä aikaisempi että nykyinen työpaikka keräävät kiitosta erityisesti kollegoiden tuesta, joka merkitsee kokemattomalle lääkärille paljon.

Kiire näkyy Kujansuulla ikävimmin siinä, että paperityöt jäävät helposti ­iltaan. Työpaikalta lähtee harvemmin neljältä.

Työtahti ei tee hyvää lääkäriä

Työelämän muutoksista on hyvin erilaisia tutkimustuloksia. Työelämän kurjistumisesta puhutaan paljon, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton viime vuonna julkistaman raportin mukaan kehitys on kulkenut myönteiseen suuntaan.

Kaufmann Agencyn yhteystyössä Lääkäriliiton kanssa tekemän iMed-tutkimuksen tulokset eivät luo kovin valoisaa kuvaa lääkärin työn nykypäivästä ajankäytön suhteen. Toisaalta tutkimus tehtiin juuri vaikean lääkäritilanteen aikaan pari vuotta sitten.

Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä huomauttaa, että lääkäripula on viime aikoina helpottunut ja kunnat ovat saaneet rekrytoitua sijaisia. Monessa paikassa on otettu käyttöön työaikasuoja. Toisaalta kuntien käytössä olevat varat ovat vähentyneet, mikä voi tuntua terveydenhuollossakin.

Mutta voiko lääkäri itse kiireelle mitään? Vänskä vetää vastuuta pois lääkäreiltä.

– Työn hallinnan kysymykset eivät ole lääkäristä lähtöisin, vaan siitä, miten työ on organisoitu. Yksilöt tekevät työn eri tahdilla, se ei tee hyvää tai huonoa lääkäriä.

Lue koko juttu perjantaina 14.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Miia Soininen
Kuvat: Sami Perttilä, Laura Vesa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030