Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Uutta tietoa vasoaktiivisten lääkkeiden vaikutuksista
Julkaistu 27.04.2011 09.26

Kriittisessä verenkiertovajauksessa käytetyt vasoaktiiviset lääkkeet parantavat verenpainetta tai sydämen pumppaustehoa. Ne saattavat kuitenkin aiheuttaa arvaamattomia, haitallisia muutoksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon.

LL Tero Martikaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin usean eri vasoaktiivisen lääkkeen vaikutuksia elimistön ja vatsaonteloalueen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan.

Septisessä sokissa ja aivokuolleen elinluovuttajan verenkierron tukihoitona käytetään lähes aina vasoaktiivista lääkitystä. Sillä tavoitellaan tyypillisesti tiettyä verenpainetasoa, jonka ajatellaan turvaavan verenkierron myös vatsaonteloalueen elimille. Käytännön sairaalatyössä eri elinten verenvirtausta ja riittävää hapentarjontaa on kuitenkin lähes mahdoton mitata tai arvioida.

Verenkierron tukihoitona on käytetty katekoliamiineja tai niiden johdannaisia. Niitä ovat esimerkiksi adrenaliini, noradrenaliini, dobutamiini, dopamiini ja dopeksamiini. Verenkiertovajaus saattaa kuitenkin kehittyä tilaan, jossa katekoliamiinien teho heikkenee tai loppuu.

Vasopressiini on elimistön oma hormoni, joka normaaleissa olosuhteissa säätelee verenpainetta muuttamalla verisuonten vastusta ja vaikuttamalla nesteen poistumiseen elimistöstä. Sepsiksessä ja elinluovuttajilla elimistön omat vasopressiinivarastot kuitenkin vähenevät nopeasti. Siksi vasopressiiniä tai sen johdannaista on käytetty verenkiertovajauksen hoitamisessa.

Yhteistä näille lääkkeille on, ettei niiden vaikutuksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon tai aineenvaihduntaan tiedetä tai tutkimustieto on vähäistä tai ristiriitaista. Vatsaonteloalueen verenkierron turvaaminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää monielinvaurion estämiseksi ja elinsiirteiden onnistumiseksi.

Tutkimussarjassa selvitettiin usean eri vasoaktiivisen lääkkeen vaikutuksia systeemiseen ja vatsaonteloalueen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan eläinkoemallien avulla.

Tutkimuksissa dopeksamiini ja adrenaliini vaaransivat erityisesti mahalaukun verenvirtauksen. Vasopressiini taas huononsi sydämen minuuttitilavuutta ja varsinkin verenvirtausta ohutsuolelle. Kun vasopressiinin kanssa käytettiin sydämen pumppaustehoa parantavaa dobutamiinia, ei haitallisia vaikutuksia verenkierrossa tai aineenvaihdunnassa havaittu vatsaonteloalueella.

Noradrenaliinilla ei havaittu haitallisia vaikutuksia vatsaonteloalueen elinten verenvirtaukseen septisessä sokissa. Dopamiinilla ei saavutettu tavoiteltua verenpainetasoa aivokuoleman jälkeisen verenkiertovajauksen hoidossa. Toisin kuin vasopressiinillä, sillä ei ollut haitallisia vaikutuksia ohutsuolen verenvirtaukseen.

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Uusimmat uutiset

Ura ei lopu oikeudenkäyntiin23.05.2013

Villi poliovirus sairastuttaa Afrikan sarvessa24.05.2013

Odotusajat terveyskeskuksiin kasvoivat24.05.2013

Kyselyillä kiinni masennukseen24.05.2013

Raija Järvenpää Vuoden kollegaksi TAYS-alueelta24.05.2013

Tilastointi turhauttaa terveyskeskuslääkäreitä24.05.2013

Kannattaako leikkaushoito lasten uniapnean hoidossa?24.05.2013

Virus huijaa solun nielaisemaan itsensä24.05.2013

STM:n alaisten tutkimuslaitosten henkilöstö osoitti mieltään23.05.2013

Äitiysneuvolassa jatkossa yksi lääkärintarkastus vähemmän23.05.2013

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2013