Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Ylös sängystä sairaalassakin
Julkaistu 23.02.2012 14.34

Päivystyksiin pitää saada lisää geriatrista osaamista. Noin 2 % helsinkiläisistä on yli 85-vuotiaita. Päivystyksen potilaista 21 % kuuluu tähän ikäluokkaan. Ja määrä kasvaa.
– Vanhukset on pakko ottaa huomioon, sanoo Haartmanin sairaalan vs. ylilääkäri Laura Pikkarainen.
Päivystyksessä pitää ajatella, ettei kukaan ole siellä turhaan. Vanhuksilla pitää olla päivystykseen matala kynnys, sillä he eivät pysty ennakoimaan terveydentilansa muutoksia yhtä hyvin kuin työikäiset.
Ongelmana on se, että geriatrisen potilaan hoidon tarpeen arviointi menee helposti metsään, eikä diagnoosin tekeminen ole helppoa, sillä vakavatkin sairaudet voivat oireilla vähäisin tai epämääräisin oirein. Toisaalta yleistilan laskun syynä voi olla sairauden sijasta tyttären ulkomaanmatka.
Haartmanissa yleistilan laskun vuoksi päivystykseen tullut vanhus menee aina kiireellisyysluokituksessa lähelle kärkeä.
– Vanhus ei voi odottaa. Työikäisen vaiva kestää useammin odottelua, Pikkarainen sanoo.

Lepo ei sovi vanhuksille

Päivystys on vanhuksille usein kova paikka.
– Vanhusta kohdellaan helposti objektina, jonka yli puhutaan. Siinä meillä kaikilla on oppimista, pohtii Tamperen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne.
Päivystyksessä voi olla hankala saada ruokaa ja juotavaa ja käydä vessassa. Avun pyytäminen voi olla vanhuksille vaikeaa.
– Sama koskee monia muitakin potilasryhmiä, mutta vanhuksille syömättömyys ja juomattomuus voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Vaarallisinta on vuodelepo. Lääkärin pitäisi varmistaa, pystyykö vanhus nousemaan vuoteesta ja kävelemään.
Haartmanissa aktiivisuutta pidetään yllä kannustamalla itsenäiseen toimimiseen ja liikkumiseen päivystyksessä, jos se on mahdollista. Vanhuksia hoitavaan moniammatilliseen tiimiin kuuluu lääkärin ja hoitajien lisäksi fysioterapeutti.
– On tärkeää, että vanhukset pidetään pystyssä ja liikkeessä. Siinä fysioterapeutista on iso apu, Laura Pikkarainen sanoo.
Tarjolla on myös erityisesti iäkkäille potilaille tarkoitettuja tuoleja, jotka saa puolimakaavaan asentoon. Niistä pääsee helpommin liikkeelle kuin sairaalasängystä.
Potilaat haluaisivat tosin kernaasti vuodelepoon. Pikkaraiselle tulee valituksia siitä, ettei vuosikymmeniä veronsa maksaneelle kaupunkilaisille voitu tarjota edes päivystyksessä aamiaista sänkyyn.
– Lepo on hyväksi muille, mutta vanhusten toimintakyvyn se voi romahduttaa.

Kotiuttaminen on osa hoitoa

Haartmanissa työskentelee kotiutushoitaja, joka auttaa selvittämään, millaista apua potilas tarvitsee sairaalasta lähdettyään. Joskus kotiutushoitaja Nina Heldán joutuu tekemään salapoliisintyötä selvittääkseen, millaiseen paikkaan vanhus on menossa. Heldán varmistaa myös, että kotiutettava potilas saa riittävän hoidon pärjätäkseen kotona.
Vanhuspotilaita ei yleensä voi kotiuttaa yöllä. Palvelutaloissa henkilökunta ei välttämättä ole paikalla ja kotonaan asuva ei aina ole riittävän hyvässä kunnossa viettämään yötä yksin kotona. Lisäksi uhkana on vuorokausirytmin sekoamisesta johtuva sekavuus.
– Tosin vuorokausirytmi voi mennä sekaisin myös päivystyksen hälinässä.
Laura Pikkarainen kertoo, että päivystyksestä ja Haartmanin sairaalan osastoilta voidaan yleensä kotiuttaa vanhukset takaisin samanlaisen avun piiriin kuin mistä he päivystykseen lähtivät. Sairaalahoito ei siis aiheuta vakavaa toimintakyvyn heikentymistä.
– Huono hoito päivystyksessä romahduttaisi helposti nämä tulokset.
Pikkarainen muistuttaa, että kysymyksessä on sekä vanhuksen elämänlaatu että taloudelliset seikat.
– Jos vanhus joutuu päivystyksen huonon toiminnan vuoksi loppuiäkseen laitoshoitoon, aiheutetaan turhaa kärsimystä ja tuhlataan valtavasti resursseja.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 24.2. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Lääkärit saavat oman Instagram-palvelun24.10.2014

Matkailulääkäri perää selvempiä ebolaohjeita23.10.2014

Sairauslomien 
kirjoittamiseen 
kaavaillaan ohjeita23.10.2014

Vantaalainen vallankumous23.10.2014

Sote-toimijat kannattavat viiden alueen mallia23.10.2014

Samanaikaisten kivunlievitysmenetelmien käyttö auttaa päiväkirurgisista toimenpiteistä toipumista23.10.2014

Statiinit pienensivät rintasyöpäpotilaiden kuolemanriskiä23.10.2014

Lentokenttätarkastukset syytä keskittää ebola-alueelle23.10.2014

Epilepsialääke natriumvalproaatin käyttöön rajoitus20.10.2014

Ulostebakteereita sisältävät kapselit tehosivat Clostridium difficile –infektioon17.10.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014