Lääkelaitos: Pakkosiirto rampautti Saksassa
Julkaistu 12.12.2008 15.02
Lääkelaitoksen henkilökunta ei aio antaa periksi Kuopioon siirrolle. Tällä viikolla laitoksessa on tehty yksityiskohtainen raportti, joka kritisoi selvitysmies Liisa Turakan laatimaa raporttia.
Henkilöstön kriittisessä raportissa todetaan muun muassa, että organisaatiouudistusprojektin ja alueellistamisselvityksen mukaan uusi lääkehuollon keskus keskittyy kehittämiseen tutkimukseen. Tosiasiassa nykyisen Lääkelaitoksen väestä lähes 90 prosenttia toimii lääkevalvonnan tehtävissä. Tämä on henkilöstön raportin mukaan saattanut jopa johtaa harhaan esimerkiksi asiaa käsitellyttä sosiaalipoliittista ministerityöryhmää ja vaikuttaa alueellistamisselvitykseen.
– Lähes kaikki lääkevalvontaa hyvin tuntevat tahot ovat varoittaneet alueellistamisen riskeistä, jotka ulottuvat Suomen rajojen ulkopuolelle, toteaa luottamusmies, erikoistutkija Sirkku Saarela.
Vertailupohjaa saadakseen Lääkelaitoksessa on selvitetty, miten Saksan lääkevirasto BfArM:n siirto Berliinistä Bonniin toteutettiin vuosina 1999–2002. Siirto tehtiin korvaukseksi Bonnille, josta uuteen pääkaupunkiin Berliiniin oli muuttanut paljon valtion keskushallinnon virastoja. Muuttoa edelsivät massiiviset valmistelut, joka sisälsi suunnittelun lisäksi myös uuden henkilöstön koulutusta muun muassa jatko-opiskelijoista.
Saksalaisraportista käy ilmi, että laitos kärsi siirrossa valtavia menetyksiä, ja laitoksen tuleva ylijohtajakin piti pakkosiirtoa virheenä. Puolet laitoksen asiantuntijoista irtisanoutui. Laitoksen alimiehitetty väki joutui käsittelemään tuhansia työpaikkahakemuksia ja tuhansia työhaastatteluita. Kun päteviä asiantuntijoita ei saatu riittävästi, jouduttiin toimistotyöntekijöistä pikakouluttamaan esimerkiksi farmakoterapeuttisia teknisiä avustajia. Kansallisten lääkelupahakemusten käsittelyaika piteni huomattavasti.
Saksan vaikeudet heijastuivat suoraan Suomeenkin. BfArM ei ottanut uusia EU:n viitemaatehtäviä hoitaakseen muuton aikana, joten Saksan markkinoille pyrkivät lääkeyhtiöt jättivät satoja myyntilupahakemuksia Lääkelaitokselle saadakseen tuotteeelleen myyntiluvan. Suuri osa näistä lääkkeistä ei koskaan tullut Suomen markkinoille.
Ulla Järvi
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
