Jättikunta ei ravistele uuden Salon lääkäreitä
Julkaistu 08.01.2009 14.00
Suomen suurin kuntaliitos ei ravistele lääkäreiden arkea, sillä uusien hallintolokeroiden sijaan Salossa keskitytään jo olemassa olevan terveyskeskuskuntayhtymän kehittämiseen.
– Neljäntoista organisaation fuusio, johon sisältyy terveyskeskuskuntayhtymän ja kymmenen sosiaalitoimen sekä kahden vanhainkotikuntayhtymän sulautuminen yhdistettyyn sosiaali- ja terveystoimeen on jo itsessään riittävän haastava, Salon kaupungin johtava lääkäri Sara Sarjakoski-Peltola sanoo.
Yli 30-vuotiasta terveyskeskuskuntayhtymää ei romutettu, eikä kuntaliitos siten vaikuta lääkäreiden virkasuhteisiin tai kuntayhtymän terveysasemaverkostoon.
Toisin olisi voinut käydä noin 55 000 asukkaan Salon kaupungin syntymäpäivänä ensimmäinen tammikuuta. Kuntaliitoksen yhteyteen oli suunniteltu terveydenhuollon rakenneremonttia. Sara Sarjakoski-Peltola muistelee, että kuntaliitosta valmistelleissa työryhmissä otettiin esille sosiaali- ja terveyspalveluiden mahdollisena järjestämistapana myös niin sanottu elämänkaarimalli.
Salon seudun kansaterveystyön kuntayhtymän edustajat torppasivat rakenneremontin päättäväisin sanamuodoin. Uuden Salon arkkitehdit päätyivät säilyttämään nykyisen terveyskeskuspalveluiden järjestämistavan ja kehittämään terveys- ja sosiaalitoimen yhteistyötä alueellisten terveysasemien verkoston pohjalta.
Kehittämistä ei unohdeta
– Terveyskeskustoimintaa täytyy kehittää jatkuvasti, mutta sille täytyy löytää oikea aikansa, Sarjakoski-Peltola pohtii.
Massiivinen kuntaliitos ei hänen mielestään ollut sellainen. Lisäksi terveyskeskuskuntayhtymä on toiminut hänen mielestään parhaillaan vähintäänkin tyydyttävästi.
Sarjakoski-Peltola arvioi, että kuntapäättäjät näkivät kuntaliitoksen yhteydessä mahdollisuuden säästää terveydenhuollon menoissa.
– Silloin täytyi tuoda selkeästi esille, että terveydenhuollon palvelut toteutetaan nyt valtakunnallisesti keskimääräisellä kustannustasolla ja paikoin oikein hyvälläkin laadulla. Kun sanoin, että määrärahojen leikkaus heijastuu suoraan palvelutoimintaan, asia jäi siihen, Sarjakoski-Peltola sanoo.
Hän toteaa, ettei muutoksia tule vastustaa pelkän vastustamisen takia.
Sama pätee myös muutoksen käynnistämiseen. Kun terveyskeskustoimintaa uudistetaan, uuden mallin käyttöönottoon täytyy olla perusteita ja jotain näyttöä siitä, että se on nykyistä toimintatapaa parempi. Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista uutta tapaa järjestää terveydenhuollon palveluita, jonka voisimme kopioida tänne Saloon, Sarjakoski-Peltola sanoo.
Juha-Pekka Honkanen
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
