Etusivu » Lääkärilehden uutisia

Tekevätkö suoliston bakteerit meistä lihavia?
Julkaistu 07.01.2009 16.57

Viime vuosina on havaittu, että lihavuudessakin on kyse tulehdustilasta. Ihmiselle kertynyt rasvakudos tuottaa samoja välittäjäaineita, joita löytyy allergian taustalta. Häiriöt tulehdusvasteen säätelyssä selittävät sen, että ne esiintyvät usein yhdessä.

– Turun yliopiston tuoreissa NAMI-projektin tutkimuksissa on osoitettu, että suoliston mikrobiston muodostuminen vaikuttaa tulehdusvastetta säätelevien mekanismien kypsymiseen. Varsinkin varhaislapsuudessa bifidusbakteerien merkitys on huomattava, kertoi lääkäripäivillä puhunut professori Erika Isolauri.

– Viivästynyt bifidusbakteerien kolonisaatio kasvattaa paitsi allergian, myös liikalihavuuden riskiä. Samoin osoitettiin, että äidin ylipaino ennen raskautta tai ylimääräinen painonnousu raskauden aikana vaikuttivat suoliston bakteeritasapainoon. Etenkin Bacteroides Clostridium kantojen ylimäärä liittyi lihavuuteen.

Isolaurin mukaan kyseessä ovat kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa esitetyt ensimmäiset alkuperäishavainnot, jotka osoittavat suoliston mikrobiston merkityksen liikalihavuuden kehittymisessä ihmisellä. Turkulaistutkijat kiinnostuivat alun perin tutkimaan tarkemmin lasten lihomista havaittuaan allergiatutkimuksissaan, että bifidusbakteereja saaneiden ryhmässä oli vähemmän ylipainoisia lapsia kuin verrokkiryhmässä.

– Aiemmat tutkimukset koe-eläimillä auttavat ymmärtämään, miksi näin on, Isolauri toteaa.

– Suoliston mikrobisto muuttaa imeytymättömät hiilihydraatit helposti imeytyvään muotoon. Mikrobit vaikuttavat suolen epiteelisolukon toimintaan, minkä seurauksena on sokerin imeytyminen ja rasvahappojen varastoituminen ja painon nousu. Lisäksi epätasapainoinen ruokavalio muuttaa tutkitusti suoliston mikrobistoa, mistä seuraava tulehdustila haittaa insuliinin toimintaa, Isolauri kuvailee.

Erika Isolauri sanoo, että syy-yhteys vaatii vielä paljon lisätutkimuksia, mutta alustavat havainnot ovat erittäin mielenkiintoisia. Suoliston terveen kolonisaation edistäminen yhdessä tasapainoisen ravinnonsaannin kanssa saattaa edistää energiatasapainoa ja glukoositasojen säätelyä ja suojata siten ihmistä lihomiselta. Ulla Järvi

Kuva: Jukka Mykkänen

 

Edellinen Seuraava Lisää uutisia Anna palautetta uutisesta
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat uutiset

Yleislääkärit: Lääkkeiden annosjakelupalvelussa turvallisuusongelmia17.05.2013

Valtuuskunta: Sote-uudistus valmisteltava uudelleen 17.05.2013

Laura jätti jäljen17.05.2013

Susanna Huovisesta uusi peruspalveluministeri17.05.2013

Ajatushautomot miettivät terveydenhuoltoa varsin vähän17.05.2013

TYKS toi 
erikoislääkärit ensilinjaan17.05.2013

Ilmastonmuutos voi lisätä ripulitauteja16.05.2013

Diginatiivit työjärjestelmien äärellä16.05.2013

Stressinhallintaa voi opettaa lääkiksessä16.05.2013

Tarvitaanko opiskelijavalinnassa soveltuvuustestejä?16.05.2013

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2013