Onkohan vastaanotollani lääkkeiden väärinkäyttäjä?
Julkaistu 01.10.2009 12.25 | Päivitetty 01.10.2009 15.24
Sekakäyttäjät hakevat lääkkeitä puhtaasti päihdekäyttöön ja myytäväksi. He kiertävät vastaanotoilla ja kertovat keksittyjä tarinoita lääkkeiden tarpeen perustelemiseksi.
Jotkut kokeilevat erilaisia lääkkeitä, sieniä, yrttejä, alkoholia ja huumeita yhdessä ja erikseen tajunnan tilojen muuttelemiseksi. Tällaiset lääkkeiden ongelmakäyttäjät saattavat hämmentää lääkäriä, joka huomaa, että lääkettä yritetään saada luultavasti väärinkäyttöä varten, muttei ymmärrä, mitä päihdekäyttöä pyydetyllä lääkkeellä voi olla.
Yhteinen toimintamalli auttaa
Jyväskylän terveyskeskuksen apulaisylilääkäri Sakari Ritalalle lääkkeiden väärinkäyttäjät ovat tuttu potilasryhmä. Heihin törmää vastaanotolla joka viikko. Ritala tietää, että lääkkeiden ongelmakäyttäjät osaavat käyttää hyväkseen niitä hetkiä, jolloin systeemi on heikoimmillaan.
– Päivän viimeisen potilaan kohdalla, päivystyksessä ja muissa kiireisissä tilanteissa lääkäri voi varmaan helpommin suostua määräämään haluttua lääkettä.
Lääkeriippuvaisen tunnistamista hankaloittaa se, että monet lääkkeiden väärinkäyttäjistä on työkykyisiä. Heillä ei välttämättä ole syrjäytyneen päihdeongelmaisen identiteettiä.
– Ihminen voi kärsiä pahasta riippuvuudesta ja olla korkeassa ammatillisessa asemassa, toteaa Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen.
Ritala muistuttaa, että kokemus auttaa väärinkäyttäjien tunnistamisessa. Hän painottaa, että nuorten lääkärien pitää voida pyytää apua kokeneemmilta. Jyväskylässä on terveyskeskusten yhteiset ohjeet pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi. Päihdesäätiön päihdelääkäriin otetaan herkästi yhteyttä ja pyydetään neuvoa.
– Yhteiset toimintamallit ovat tärkeitä. Yksittäinen lääkäri voi vedota niihin ja sanoa, että meillä ei määrätä tällaisissa tilanteissa rauhoittavia tai että tapana on solmia apteekkisopimus.
Sekakäyttö on yhä yleisempi ongelma
Sekä Sakari Ritalan että Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin Antti Holopaisen mukaan lääkkeiden, alkoholin ja huumeiden sekakäyttö yleistyy.
– Lähes kaikki hoitoon tulevat alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät ovat riippuvaisia myös bentsodiatsepiineista, Holopainen kertoo.
Hänen mielestään bentsodiatsepiineja määrätään liian helposti pitkäaikaiseen käyttöön.
– Lääkärin hälytyskellojen pitäisi aina soida, jos bentsodiatsepiinejä on käytetty pitempään kuin muutaman kuukauden ajan.
Holopainen painottaa, että lääkekoukkuun joutunutta potilasta ei saa jättää pulaan, vaan pitää pyrkiä käytön hitaaseen vähentämiseen.
– Tärkeintä olisi että potilas luottaisi lääkäriinsä niin paljon, että kertoisi väärinkäytöstäkin. Silloin lääkäri saisi tilanteesta otteen ja voisi suunnitella yhdessä potilaan kanssa, miten tilannetta saadaan parannettua, Holopainen sanoo.
Olennaista on, ettei potilaan pitäisi pelätä, että lääkitys lopetetaan kuin seinään tai että häntä moralisoidaan.
Pitkäaikaisesta käytöstä johtuvaa kroonistunutta riippuvuutta ei yleensä voi hoitaa tai ainakaan vieroitusta ei voi aloittaa avohoidossa.
– Silti joissain kunnissa säästetään lopettamalla päihdehuollon laitospaikkoja, Holopainen huokaa.
Hän toteaa, että laitospaikan vaihtoehtona on liian helposti se, ettei käyttöön puututa ollenkaan.
Hertta Vierula
Kuva Pietari Posti
Lue lisää huomenna 2.10.2009 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
