Mikroympäristön merkitys olennainen, kun syöpäkasvain kehittyy pahanlaatuiseksi
Julkaistu 12.04.2010 08.00
Syöpäkasvaimet eivät ole eristäytyneet muusta elimistöstä, vaan syöpäsolut ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivien solujen, kuten aktivoituneiden sidekudos-, puolustus- ja verisuonisolujen kanssa.
Kasvainten mikroympäristön tutkimuksen avulla pyritään löytämään uusia hoitomuotoja syöpätauteihin. Nemoosi on tutkimusryhmän kehittämä kokeellinen fibroblastien aktivoitumisen malli.
Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nemoosimallia hyödyntäen, miten aktivoituneiden fibroblastien tuottamat liukoiset tekijät vaikuttavat epiteelisolujen muuttumiseen hyvänlaatuisesta pahanlaatuisiksi.
Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä tutkittiin suusyöpäpotilaista eristettyjen normaalien ja kasvaimen fibroblastien nemoosivastetta ja vuorovaikutusta levyepiteelistä lähtöisin olevien karsinoomasolujen kanssa. Kasvaimen fibroblastit aktivoituivat eri tavalla normaaleihin verrattuna, ja ne edistivät karsinoomasolujen kasvua. Toisessa työssä käytettiin ihon pintakerroksen keratinosyyteistä koostuvaa HaCaT-solupaneelia, joka sisältää kaksi hyvän- ja kaksi pahanlaatuista solulinjaa.
Väitöskirja osoittaa, että mikroympäristö, erityisesti aktivoituneet fibroblastit, ovat olenaisen tärkeitä kasvaimen kehittyessä pahanlaatuiseksi. Näiden solujen rooli tulisi huomioida kehitettäessä syöpähoitoja. Työn tulokset osoittavat myös, että nemoosimallia voidaan mahdollisesti jatkossa hyödyntää karsinoomien patogeneesi-, diagnostiikka- ja hoitotutkimuksissa.
FM Kati Räsäsen väitöskirja Fibroblast nemosis in malignant progression of epithelial cells tarkastetaan 16.4.2010 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Kuva Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
