Ajan­kohtai­sta

Sama lääke voi antaa erilaisen hoitovasteen samaan syöpään

CYP2D6-geenin aktiivisuuden vaihtelevuus tulisi ottaa huomioon lääkehoidossa, todetaan väitöstutkimuksessa.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Proviisori Paavo Pietarinen tutki väitöstyössään, kuinka geneettistä ja funktionaalista testaamista voitaisiin hyödyntää yksilöllisen lääkehoidon tutkimisessa ja kehittämisessä. Tavoitteena on kehittää yhä yksilöllisemmin räätälöityjä hoitoja.

Ihmisten geneettisillä eroilla tiedetään olevan suuri vaikutus siihen millä tavalla hoito tehoaa. Esimerkiksi KML-verisyöpään (krooninen myelooinen leukemia) on olemassa tehokas täsmälääkitys. Osa KML-potilaista ei kuitenkaan hyödy tästä lääkityksestä, vaan heille on haettava yksilöllisesti räätälöityjä lääkehoitoja.

Kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista 20–25 prosenttia metaboloituu CYPD2D6-entsyymin välityksellä. Entsyymin metabolinen aktiivisuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti ihmisten välillä riippuen siitä, mitä CYPD2D6-geenivarianttia he kantavat. Siksi eri ihmisillä voi olla erilainen vaste CYPD2D6-reitin kautta metaboloituville lääkkeille.

Väitöstyössä Pietarinen selvitti muun muassa CYPD2D6-geenin eri muotojen yleisyyttä suomalaisessa väestössä. Hän havaitsi, että suomalaisilla esiintyy poikkeuksellisen paljon ultranopeita ja vain vähän hitaita CYP2D6-geenimuotoja.

– Suomalaisessa väestössä on kliinisesti merkityksellistä CYP2D6-aktiivisuuden vaihtelevuutta, joka tulisi ottaa huomioon lääkehoidossa, Pietarinen toteaa tiedotteessa.

Uusista lääkeaineista lisäapua hoitoihin

Pietarinen testasi myös leukemiasolujen yksilöllisiä lääkeaineherkkyyksiä KML-potilaiden luuydin- ja verinäytteillä. Hän löysi tutkimuksessa useita uusia lääkeaineita, joista saattaa olla KML:n aggressiivisen vaiheen hoidossa nykyisen hoidon rinnalla. Tutkimus osoitti myös, että lääkevasteet kroonisen vaiheen ja aggressiivisen vaiheen KML-solujen välillä erosivat selkeästi toisistaan.

– Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että kroonisen vaiheen KML-soluista vain pieni osa vaikutti olevan oikeasti herkkiä nykyisille kroonisen myelooisen leukemian hoidossa käytettäville lääkeaineille, Pietarinen huomauttaa.

Lue myös

Tutkimuksessa selvisi myös, että niihin KML-potilaihin, joihin lääkehoito tehosi huonosti, löytyi useita sellaisia aineenvaihduntaan vaikuttavien geenien variantteja, jotka olivat huomattavasti harvinaisempia terveessä verrokkiväestössä kuin testatuilla potilailla.

– KML-potilaiden omien leukemiasolujen käyttäminen lääkeaineseulonnassa on tehokas tapa tutkia yksilöllisiä lääkevasteita, Pietarinen jatkaa.

Paavo Pietarinen väittelee aiheesta "Effects of Genotype and Phenotype in Personalized Drug Therapy" perjantaina klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030