Ajan­kohtai­sta

Varhaista äitiyttä suojeltava masennukselta

Äidin raskaudenaikaiset masennusoireet lisäävät riskiä, että hänen mielikuvansa vauvasta vääristyvät.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Synnytyksen jälkeiset ja raskausajalta alkaneet pitkittyneet masennusoireet olivat yhteydessä lyhyeen täysimetyksen kestoon. Äidin raskaudenaikaiset masennusoireet myös lisäsivät riskiä, että hänen mielikuvansa vauvasta vääristyivät. Näin toteaa Sari Ahlqvist-Björkroth väitöstutkimuksessaan. Hän kehitti koulutusmallin, joka tukee vanhemmuutta vastasyntyneen ollessa tehohoidossa sairaalassa.

– Äidin lievän masennuksen rajan ylittävät raskaudenaikaiset masennusoireet lisäsivät riskiä, että äiti muodostaa vääristyneen mielikuvan vauvastaan ja omasta suhteestaan vauvaan. Mielikuvan muodostumista ohjaa jokin vääristävä tekijä, joka muokkaa äidin mielen sisäistä kokemusta vauvasta. Vääristävä tekijä voi olla esimerkiksi äidin raskaudenaikainen kokemus, että tuleva lapsi tuntuu vaikeahoitoiselta, kertoo Ahlqvist-Björkroth.

Aiemman tutkimuksen mukaan raskausaikana muodostuneet mielikuvat ovat kohtalaisen pysyviä, ja ne ennustavat äidin ja vauvan vuorovaikutussuhdetta lapsen synnyttyä.

Ahlqvist-Björkroth osoitti, että äitien raskausaikaiset masennusoireet ennustavat myös synnytyksen jälkeisiä masennusoireita, jotka puolestaan olivat yhteydessä lyhyempään täysimetyksen kestoon. Täysimetyksen kannalta haitallisinta on äidin masennusoireiden esiintyminen sekä raskausajalla että synnytyksen jälkeen.

Tukea myös lieviin masennusoireisiin

Ahlqvist-Björkrothin mukaan raskaana olevien naisten olisi tärkeää saada tukea ja hoitoa lieviinkin masennusoireisiin.

Masennusoireiden hoidon lisäksi raskaana oleville naisille tarjottavien hoitomuotojen tulisi sisältää äiti-vauvasuhteeseen kohdennettuja elementtejä, jotta äitiyttä voitaisiin suojata masennuksen negatiivisilta vaikutuksilta.

Uusi hoitohenkilökunnan koulutusmalli käyttöön

Äitien masennuksen ennaltaehkäiseminen on Ahlqvist-Björkrothin mukaan tärkeää erityisesti masennuksen riskiryhmissä, kuten keskosten äideillä.

Osana väitöstutkimustaan Ahlqvist-Björkroth kehitti Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) -koulutuksen yhteistyössä TYKS:n vastasyntyneiden teho-osaston kanssa 2009–2012.

Lue myös

Koulutuksen tavoitteena on lisätä sairaanhoitajien ja lääkäreiden kykyä vauvan yksilöllisen käyttäytymisen havainnointiin yhdessä vanhempien kanssa ja hoidon suunnitteluun näiden havaintojen pohjalta.

Ahlqvist-Björkrothin mukaan erittäin tärkeää on löytää tehokkaita masennusta ennaltaehkäiseviä keinoja keskosvauvojen vanhemmille, koska vauvan ennenaikainen syntymä lisää äitien riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Tutkimus osoitti, että Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutuksen jälkeen TYKS:n vastasyntyneiden teho-osastolla pikkukeskosten äideillä oli vähemmän masennusoireita kuin niillä äideillä, joiden vauvat olivat hoidossa osastolla ennen koulutusta.

PsL Sari Ahlqvist-Björkrothin väitöskirja Challenges for the Transition into Early Parenthood: Prenatal depressive symptoms, marital distress, and the premature birth of an infant tarkastetaan Turun yliopistossa 25.8.2017.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030