Lääkärit mukana sote-uudistuksen valmistelussa

Sote-uudistus vaatii asioiden tekemistä eri tavalla kuin ennen. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja johtamista.

Lääkäriliitto järjesti 10. lokakuuta sote- ja maakuntauudistusseminaarin lääkäreille, jotka edustavat henkilöstöä uudistusta valmistelevissa organisaatioissa. Monet osallistujista toimivat työpaikkojensa luottamusmiehinä.

– Sote-uudistus on valtava muutos. On tärkeää, että tulevissa maakuntaorganisaatioissa työskentelevät lääkärit ovat mukana valmisteluissa. Toivon, että seminaari antaa lisää innostusta ja työkaluja muutoksen tekemiseen, sanoi liiton Politiikka-toimialajohtaja Heikki Pärnänen.

Seminaarin aluksi hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä loi yleiskatsauksen sote- ja maakuntauudistukseen.

– Maakunta järjestää ja rahoittaa sote-palvelut vuoden 2020 alusta lähtien. Maakunta vastaa, että palvelut on sovitettu yhteen, toteutetaan lähellä ja väestön tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti.

– Jatkossa asiakas voi valita vapaammin, kenen tuottamia sote-palveluja hän käyttää. Asiakas voi itse valita haluamansa sote-keskuksen, joka voi olla julkisesti omistettu tai yksityinen. Asiakaspalvelumaksut ovat samasta palvelusta samat eri palveluntuottajilla.

– Valinnanvapaus ei kuitenkaan muuta kaikkea. Uudistuksen jälkeenkin on keskussairaaloita ja aluesairaaloita, ja kiireellistä hoitoa saa päivystyksissä kuten ennenkin, sanoi Järvinen.

Järjestäjälle vahva rooli

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, mitä sote-uudistuksesta ajatellaan Pirkanmaalla. Hän korosti järjestäjän vahvaa roolia.

– Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen on edellytys toimivalle monituottajamallille. Järjestäjän ja tuottajan välinen työnjako on määriteltävä riittävän yksiselitteisesti, ja järjestäjän on oltava riittävän vahva suhteessa tuotantoon.

– Palvelujen tuottamisesta meillä on paljon kokemusta, mutta järjestäminen on hankalampi juttu. Järjestäjän tehtäviin kuuluu mm. palvelujen tarvelähtöinen määrittäminen, palveluverkon suunnittelu, palvelujen hankinta ja kokonaisuuden hallinnointi. Tällaista osaamista ei meiltä vielä paljoa löydy. Tarvitaan osaamisen kehittämistä ja uusia rekrytointeja, Hakari totesi.

Uusia haasteita johtamiselle

Toimitusjohtaja Vesa Kämäräinen ja johtaja Olli Tolkki Nordic Healthcare Groupista pohtivat esityksissään sote- ja maakuntauudistusta johtamisen näkökulmasta.

– Uudistus muuttaa johtamisen tarpeita radikaalisti. Kun järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan, ei saa käydä niin, että liikelaitos vie ja järjestäjä vikisee, Kämäräinen sanoi.

– Perinteisesti on ajateltu, että johtaminen on henkilöstön johtamista, mutta nykyisin tarvitaan paljon verkostojen johtamista. Verkostot sisältävät myös ylimmän johdon, hallituksen, yhteiskumppanit, alihankkijat ja sidosryhmät. Tiedolla johtaminen on haasteellista, kun prosessit ylittävät organisaatioiden rajat.

Tolkki totesi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on menossa useita muutoksia, jotka vaikuttavat johtamiseen. Näitä ovat sote-uudistuksen lisäksi mm. digitalisaatio ja demografinen kehitys: hoitopalveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä.

Valinnanvapausmarkkinoilla on avainroolissa Tolkin mukaan kolme keskeistä tekijää: asiakaskokemus, kustannustehokkuus ja toimipisteverkosto.

– Asiakaskokemuksen ja palvelumuotoilun merkitys kasvaa. On helppo demonisoida, että terveyspalveluja aletaan varmaan markkinoida kaikenlaisten toissijaisten asioiden, kuten tyynynpöyhijöiden ja vesisommelierien avulla, mutta asiakaskokemus on oikeasti tärkeä asia. Asiakkaille on keskeistä myös informaation saaminen, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Tyytymättömät asiakkaat ovat potentiaalisia vaihtamaan palveluntuottajaa, Tolkki muistutti.

Muutos tehdään arjessa

HusLabin toimialajohtaja Piia Aarnisalo korosti esityksessään lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten roolia sote-uudistuksen toteuttamisessa.

– Todellinen muutos ei tapahdu hallintorakenteita, rahoitusmalleja tai organisaatioita muuttamalla, vaan se on tehtävä arjessa, käytännön työssä. Muutos edellyttää henkilökunnan aktiivista roolia, oppimista ja kehittymistä.

– Ei riitä, että tehdään samoja asioita tehokkaammin tai johdetaan samalla tavalla kuin ennen mutta jämäkämmin. Asioita on tehtävä käänteentekevästi eri tavalla, Aarnisalo sanoi.