Ajan­kohtai­sta

Vankien terveysongelmat vaativat pitkäjänteistä hoitoa

– Monilla vangeilla on esimerkiksi pitkäaikaisia psyykkisiä ongelmia, joita saman lääkärin pitäisi hoitaa, toteaa johtava lääkäri Eila Tiihonen Niuvanniemen sairaalasta.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Valtion oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa ei ole sentyyppisiä tehtäviä, että keikkalääkäreitä voisi käyttää, kertoo Kuopiossa sijaitsevan Niuvanniemen sairaalan johtava lääkäri Eila Tiihonen.

– Niuvanniemen sairaalan kaikki lääkärit ovat virkasuhteisia. Konsultoimme kyllä muita erikoisaloja. Niuvanniemessä on nyt hyvä lääkärityövoiman tilanne, hän toteaa.

Tiihosen mielestä keikkalääkärien käyttäminen vankien hoidossa ei ole hyvä asia, koska pitkäjänteinen hoito ei toteudu lääkärien vaihtuessa.

– Sama koskee tietysti muutakin pitkäaikaissairaiden terveydenhuoltoa. Kukaan ei ota kokonaisvastuuta potilaan hoidosta, kun lääkärit vaihtuvat usein.

Tiihonen muistuttaa, että vankien terveysongelmat vaativat pitkää hoitoa. Monilla vangeilla on esimerkiksi pitkäaikaisia psyykkisiä ongelmia, joita saman lääkärin pitäisi hoitaa.

Hän kuvaa, että keikkalääkäri saattaa määrätä vankilan poliklinikalla vangille esimerkiksi opioideja, mutta ei ota vastuuta jatkohoidosta.

– Pitkäaikaisiin opiaattilääkityksiin liittyy ongelmia, ja ne voivat kaatua sitten keikkalääkärin lähdön jälkeen muiden lääkärien niskaan. Vanki ei myöskään saa tarvitsemaansa apua.

Tiihonen tähdentää, että vankiloiden lääkärien lyhyet tuntituntimallit kertovat tavoitteesta säästää. Nämä säästöt näkyvät kuitenkin myöhemmin vankien lisääntyneinä terveysongelmina.

– Vankien heikko terveydenhuolto maksaa ajan mittaan paljon. Jos päihdyttäviä aineita määrätään ja riippuvuusongelmiin ei suhtauduta asianmukaisesti, jopa rikokset voivat lisääntyä vankien vapauduttua.

Ajatus väkivallan uhasta vähentää kiinnostusta vankilalääkärin työhön

Osastonylilääkäri Jukka Voutilainen Psykiatrisesta vankisairaalasta Turusta kertoo, että vuorovaikutustilanteet joidenkin vankipotilaiden kanssa ovat hyvinkin intensiivisiä, mutta todellista väkivallan uhkaa on erittäin harvoin. Hänen mukaansa lääkäreillä on kuitenkin ennakkokäsitys väkivallan uhasta, joka vähentää kiinnostusta vankilalääkärin työhön.

– Vankipotilaat ovat yleensä selvin päin, mikä tekee vankiloiden poliklinikoiden vastaanottotilanteista itse asiassa turvallisempia kuin monilla päivystyspoliklinikoilla, Voutilainen mainitsee.

Lue myös

Hän toteaa, että vankipotilailla on usein toiveita, joihin joutuu sanomaan ei. He haluaisivat esimerkiksi määräyksen tietyistä PKV-lääkkeistä.

– Rauhallisesti ja hyvin perustellen näistä tilanteista selviää parhaiten. Pelkän kieltäytymisen lisäksi olisi hyvä olla tarjolla joitain vaihtoehtoisia tapoja auttaa potilasta. Potilaat huomaavat yleensä, onko lääkäri oikeasti kiinnostunut heidän tilanteestaan.

Voutilaisen mukaan vankilalääkärin työssä jaksaa paremmin, kun kykenee kohtaamaan ja tunnistamaan omat vastatunteensa.

– Vain tunnistaessaan tunteensa voi valita, miten hankalassa tilanteessa toimii. Säännöllinen työnohjaus ja tuki esimiehiltä ovat myös seikkoja, joiden puute voi johtaa kyynistymiseen ja sitä kautta yhä hankalampiin vuorovaikutustilanteisiin vastaanotoilla.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030