Eturauhassyövän diagnostiikka muuttuu
Perinteisestä ultraääniohjauksessa tapahtuvasta koepalojen otosta ollaan siirtymässä tarkoin kohdennettuun, magneettikuvaukseen perustuvaan näytteiden ottoon.
Eturauhassyövän diagnostiikassa on tapahtumassa suuria muutoksia. Perinteisestä ultraääniohjauksessa tapahtuvasta koepalojen otosta ollaan siirtymässä tarkoin kohdennettuun, magneettikuvaukseen perustuvaan näytteiden ottoon.
Diagnostisen tekniikan muutosta puoltaa New England Journal of Medicinissä julkaistu iso kansainvälinen Precision-tutkimus, jossa HUS:n urologian yksikkö on ollut mukana tutkimusaineistoltaan suurimpana rekrytoivana keskuksena.
Ultraääniohjattuun koepalojen ottoon on perinteisesti liittynyt se ongelma, että koe otetaan ikään kuin "hakuammuntana", koska ultraäänellä ei voida havaita pienimpiä syöpäpesäkkeitä.
– Tällöin merkitykselliset, hoitoa vaativat syöpäpesäkkeet eivät välttämättä satu seulaan ja jäävät löytymättä, kertoo yksi tutkimuksen pääkirjoittajista, HYKS:n urologian professori Antti Rannikko.
Precision-tutkimuksessa vertailtiin tarkemman magneettikuvantamisen hyötyjä perinteiseen, ultraäänipohjaiseen diagnostiikkaan. Tulos on yksiselitteinen. Viime vuosina tarkkuudeltaan merkittävästi kehittyneellä magneettikuvantamisella pienimmätkin syöväksi epäillyt pesäkkeet nähdään tarkemmin, ja koepalat voidaan ottaa suoraan halutuista kohteista. Näin merkitykselliset, hoitoa vaativat syövät löytyvät varmemmin, ja potilas pääsee hoitoon entistä nopeammin. Toisaalta vältetään ylidiagnostiikkaa, mistä seuraa vähemmän haittaa potilaalle ja myös kustannussäästöjä.
– Näin PSA-näytteiden aikakaudella iso osa löydetyistä eturauhassyövistähän on sellaisia, ettei niitä tarvitsisi todeta – saatikka hoitaa, Rannikko toteaa.
HUS:ssa fuusiobiopsiasta rutiinimenetelmä
HUS:ssa on jo kolmen vuoden ajan käytetty niin sanottua fuusiobiopsia-menetelmää, jolla voidaan yhdistää MRI- ja ultraäänikuvat. Näin eturauhasen koepalat voidaan ottaa tarkemmin halutuista, epäilyttävistä kohdista.
Fuusiobiopsian käyttö tulee kasvamaan, ja HUS on ensi vuonna hankkimassa toisen vastaavan laitteiston. HUS on toiminut myös referenssikeskuksena, jossa ulkomaalaiset kollegat ovat käyneet tutustumassa fuusiobiopsiatoimintaan.
– Fuusiobiopsia tulee olemaan meillä rutiinimenetelmä, ellei potilaalla ole estettä magneettikuvaukselle, esimerkiksi molemminpuolinen lonkkaproteesi, Rannikko kuvaa.
Precision-tutkimukseen osallistui 500 eturauhassyöpäpotilasta 25 keskuksesta maailmalta. HUS:sta osallistui 74 potilasta. Suomesta tutkimuksessa oli HUS:n lisäksi mukana myös OYS.
Kuva: Panthermedia
