Muunsukupuolisten hoidon vaikuttavuutta tutkitaan

Sukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutuvien määrä on kasvanut.

Ennen vuotta 2007 sukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutui Suomessa noin 40 henkilöä vuodessa. Viime vuonna määrä oli noin 800. Muunsukupuolisten osuus on kasvanut.

Sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Trasek ry ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustava Seta ry ovat huolissaan muunsukupuolisten hoidosta.

Järjestöjen tietojen mukaan muunsukupuoliset eli potilaat, joiden diagnoosina on F64.8 (muu sukupuoli-identiteetin häiriö) eivät tällä hetkellä saa lähetteitä leikkaus- ja hormonihoitoon kummaltakaan transpoliklinikalta. Sukupuoliristiriitaa kokevien hoito on keskitetty Suomessa Helsinkiin ja Tampereelle.

Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan apulaisylilääkäri Katinka Tuisku HYKS:stä vahvistaa, että muunsukupuolisten leikkaushoito on HYKS:ssä katkolla, ja hormonihoitoihin ohjaaminen on hyvin rajattua.

– Transsukupuolisten hoidossa meillä on vakiintuneet käytännöt. Hoitojen vaikutuksista on lääketieteellistä näyttöä ja sitä ohjaa translaki ja STM:n asetus. Muunsukupuolisten kohdalla näyttöä ei samalla tavalla ole.

Pysyvästä linjauksesta ei Tuiskun mukaan ole kyse.

– Aiomme jatkossa tehdä vaikuttavuusseurantatutkimusta siitä, miten potilaamme hoidosta hyötyvät. Kokeellisia hoitoja, jotka eivät perustu näyttöön, on eettistä tarjota vain tutkimusseuranta-asetelmassa.

Miten vedetään raja eri dysforioiden välille?

HYKS:n tutkimus käynnistyy ensi vuonna. Tuisku arvioi, että osa muunsukupuolisista hyötyisi hoidoista. Kyseessä on hänen mukaansa kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä.

– Kyseessä on uusi tapa sanoittaa omaa identiteettiään. Ennen osa heistä on todennäköisesti identifioitunut transsukupuolisiksi. Osa tutkittavista on hyvin nuoria ja osalla identiteetti vaihtelee.

Tuisku arvioi, että viime vuosina väljentyneistä kriteereistä on ollut sekä hyviä että huonoja seurauksia.

– Yhä useampi on saanut apua. Toisaalta kliininen tuntumani on, että katujiakin on tullut enemmän.

Tuisku kuvaa, ettei sukupuolidysforian ja muiden kehodysforioiden välille ole aina helppo vetää rajaa.

– Cis-sukupuolinen voi saada rintojen pienennyksen vain, jos rinnat ovat niin suuret, että ne aiheuttavat somaattista haittaa. Miksi muunsukupuolisen, naiseksi syntyneen toive olla vähemmän naisellinen ja pienentää rintojaan pitäisi toteuttaa julkisin varoin?

Cis-sukupuolinen tarkoittaa ihmistä, jonka sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa liitettyjen odotusten mukaiset.

Tampereen ja Helsingin poliklinikat pyysivät keväällä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvostoa (PALKO) ottamaan kantaa muunsukupuolisten hoitoihin. PALKO totesi, ettei kysymystä voi ratkaista palveluvalikoiman määrittelemisen keinoin. PALKO kaipaa lisäselvitystä ja arvokeskustelua siitä, miltä osin on kysymys juridisista, miltä osin eettisistä ja miltä osin lääketieteellisistä asioista.

– Keräämme lisää aineistoa ja aiomme pyytää PALKOn kannanottoa vielä kerran.

› Aiheesta laajemmin verkossa.