Ajan­kohtai­sta

Lääkäri harvoin mukana kuntotestissä

Opetusneuvos toivoo kouluilta ja terveydenhuollolta tiiviimpää vuoropuhelua oppilaiden terveystiedoista.

Jaana Ahlblad
Kuvituskuva 1

Kuntotestit ja -mittaukset ovat lääkärin näkökulmasta melko selkeä asia, kertoo ylilääkäri Kai Savonen Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitokselta.

– Erilaisia kuntotestejä on lukematon määrä ja niitä tehdään monissa paikoissa, kuten kouluissa, Puolustusvoimissa, urheiluopistoissa ja kaupallisilla kuntosaleilla. Lääkäri ei kuitenkaan käytännössä koskaan ole mukana mittausten aikana tai häneltä ei pyydetä kannanottoa ennen niitä. Siinä mielessä lääkärillä ei ole minkäänlaista roolia tässä yhteydessä, Savonen kuvaa.

Poikkeuksen muodostavat sairaalassa tai terveyskeskuksessa tehtävät kliiniset kuormituskokeet ja kuntoutuspotilaan hoitojaksoon liittyvät mittaukset.

– Ne ovat tyystin toinen kokonaisuus, joissa lääkärin rooli on keskeinen, Savonen sanoo.

Lähes jokainen suomalainen on osallistunut kuntotestiin kouluaikana tai asepalveluksessa. Mittauksissa kerätään yleensä tietoa myös väestötason seurantaa ja tutkimusta varten.

Viides- ja kahdeksasluokkalaisten koululaisten fyysistä toimintakykyä mittaava Move-järjestelmä nousi otsikoihin, kun espoolaisen koulun oppilas kuoli liikuntatunnilla pidetyn testin jälkeen sairaalassa.

Move-mittaus tehdään liikuntatuntien aikana opettajan ohjauksessa. Oppilas ei saa osallistua kuntotestiin kuumeisena, kurkkukipuisena tai akuutin infektion aikana, tai kun on tiedossa, että oppilaalla on vakavia sydänoireita tai rasittavan liikunnan aikana ilmeneviä huimaus- tai tajuttomuuskohtauksia tai liikuntakielto.

Tieto ei välttämättä kulje

Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Opettajien ammattijärjestön ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan laatima Move-järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2016. Kahdeksanosainen mittaristo mittaa kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja. Sitä testattiin 700 oppilaalla ennen käyttöönottoa.

Move-mittausten tuloksia ei käytetä arvosanan perusteina, vaan tarkoituksena on kannustaa oppilasta huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään. Mittaustiedot siirretään huoltajan luvalla kouluterveydenhuoltoon ja niitä hyödynnetään laajoissa terveystarkastuksissa 5. ja 8. luokilla.

Lue myös

Opetusneuvos Matti Pietilä ei viittaa Espoon traagiseen tapaukseen, mutta toivoo kouluilta ja terveydenhuollolta tiiviimpää vuoropuhelua oppilaiden terveystietojen osalta.

– Jos oppilaalla olisi jotain diagnosoituja terveyshaasteita, joista liikunnanopettajan olisi hyvä tietää, alaikäisen oppilaan huoltajalla on oikeus kieltää tiedon kulku opettajalle. Toisaalta perusopetuslain mukaan liikunnanopettajan on otettava huomioon oppilaan turvallisuus. Tätä on hyvin vaikea toteuttaa, jos työn kannalta tärkeitä työkaluja ei ole käytettävissä, Pietilä toteaa.

– Turvallisen opetuksen kannalta välttämättömän tiedon siirtyminen koulun sisällä on erittäin tärkeä kysymys, jota tulisi paikallisesti pohtia ja parantaa. Vastuuta lasten hyvinvoinnista ei voi sysätä jonnekin, vaan se on meidän kaikkien aikuisten vastuulla, Pietilä lisää.

Opetushallitus selvittää parhaillaan, onko Move-mittauksiin liittyvää ohjeistusta tarvetta täsmentää.

Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030